Ajankohtaista

Syksy on jo pitkällä koulutyössä ja ensi viikolla on useimmissa kouluissa syysloma.

Oaj:n Espoon ja Kaunaisten paikallisyhdistyksen hallitus lähti työseminaariin Tallinnaan 9.9.2017 jo varhain aamulla. Laivasta oli varattu kabinetti työskentelyä varten. Hallituksen jäsenet oli jaettu eri työryhmiin:

1. Talous- ja yhteistyöryhmä: Antti Piiroinen, pj, Mika Kraft, Eva Kauhanen, Hannele Heikkinen-Hellsten ja Merja Laitinen

2. Toimintasuunnitelmaryhmä: Soili Latvala, varapj, Maija Hakala ja Satu Lind

3. Toimintakertomusryhmä: Hannu Suntio, entinen pj, Päivi Lahti-Österberg ja Jari Nummela

Varsinaisessa Ekpy:n vuosikokouksessa 30.10.2017 hyväksytään työseminaarissa työstetyt materiaalit.

Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Pj Antti Piiroinen avasi työseminaarin

Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

hallituksen jäsenet Merja Laitinen ja talousasiainhoitaja Mika Kraft

Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

varapj Soivi Latvala, Päivi Lahti-Österber ja Jari Nummela

Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

entinen pj Hannu Suntio, Eva Kauhanen (Omnian pääluottamusmies), Antti Piiroinen ja Merja Laitinen (toinen tiedottaja)

Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Keskiaikainen portti Tallinnan vanhaan kaupunkiin.

Kuva: Erkki Kiviluoto

Ryhmäkuva

Palasimme takaisin Helsinkiin samana päivänä ja nautimme laivalla tulomatkalla vielä laivan ruuista ja olimme tyytyväisiä työskentelyymme.

Omnian eri opettajayhdistyksen, aikuislukion ja työväenopiston opettajat ovat yhdentymässä OAJ:n Omnian paikallisyhdistykseksi 1.1.2018. Jäsenyyss lakkaa Oaj:n Espoon ja Kaunaisten paikallisyhdistykseen vuoden loppuun mennessä. Kiitos hyvästä yhteistyöstä.

Vantaa 14.10.2017 Hannele Heikkinen-Hellsten, toinen tiedottaja

Juhannus - keskikesän juhla - on parhaimmillaan ja useimmat meistä opettajista ovat jo ansaitulla kesälomalla. Keväällä 2017 olivat kunnallisvaalit, joissa OAJ Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys oli vahvasti mukana järjestämässä erilaisia vaalitilaisuuksia puheenjohtajansa Antti Piiroisen johtamana Espoossa. Nämä olivat hyvin onnistuneita tilaisuuksia ja saivat paljon hyvää palautetta. Opettajataustaisilla kunnallisvaaliehdokkailla olivat keskeisinä teemoina koulujen terveellisyys ja turvallisuus, opettajien ja oppilaiden hyvinvointi ja yhteistyö kotien kanssa.

Ammatillisella puolella Omnia Koulutuksessa on valmistauduttu tulevaan ammatilliseen reformiuudistukseen, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018. Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tavoitteena on uudistaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita.

Lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistetään uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Työpaikoilla tapahtuvaan oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja lisätään sekä puretaan sääntelyä.

Ammatillista koulutusta on välttämätöntä uudistaa, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Uudistumista edellyttää myös se, että koulutukseen on käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa.

Ammatillisen koulutuksen tutkinnonuudistuksista lisää: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/ammatillisen-koulutuksen-tutkinnot-uudistuvat-tulevaisuuden-tyoelama-vaatii-laaja-alaisempaa-osaamista-

Ammatillisella puolella järjestettiin Taitaja 2017

Taitaja-tapahtuma järjestetään vuosittain. Järjestämispaikka vaihtelee, ja tänä vuonna Taitaja-finaali järjestettiin Helsingissä 15.-18.5.2017. Omnia Koulutuksesta osallistuivat finaaliin opiskelijoita mm. viestintäteknologian alueelta, ravitsemispalveluista, kauneudenhoidosta, viherrakentamisesta ja yrittäjyydestä. Viherrakentamisessa Miikka Kääntä sai hopeasijan, onnittelut hänelle.

Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Omnia Koulutuksen viherrakentamisen alue.

Opettajat ja oppilaat Omnia Koulutuksesta ottivat runsaasti osaa eri päivinä. Nyt oli ainutlaatuinen tilaisuus osallistua pääkaupunkiseudulla järjestettävään Taitajien loppufinaaliin ja näin saimme seurata eri alojen huippuasiantuntijoita eri ammatillisilta alueilta. Tämä antoi varmaankin monelle nuorelle motivaatiota ja intoa osallistua tulevien taitajien valmennusryhmään koulussa ja tavoitella finaalipaikkaa seuraavissa taitajissa Tampereella. http://taitaja2017.fi/

Peruskoulun puolella uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otettiin käyttöön kaikissa kunnissa ja kouluissa 1.8.2016 alkaen.

"Uudistuksen keskeisinä tavoitteina on vahvistaa oppilaan aktiivisuutta, lisätä opiskelun merkityksellisyyttä ja mahdollistaa onnistumisen kokemukset jokaiselle oppilaalle. Lapsia ja nuoria ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan ja jokaista oppilasta tuetaan opinnoissa. Oppilas asettaa tavoitteita, ratkaisee ongelmia ja arvioi oppimistaan tavoitteiden pohjalta. Oppilaan kokemukset, tunteet, kiinnostuksen kohteet ja vuorovaikutus toisten kanssa luovat pohjaa oppimiselle. Opettajan tehtävänä on opettaa ja ohjata oppilaita elinikäisiksi oppijoiksi ottamalla huomioon oppilaiden yksilölliset tavat oppia.

Pelit ja muut virtuaaliset ympäristöt kuuluvat myös oppimisympäristöihin. Teknologialla on yhä suurempi merkitys koulun arjessa, ja oppilaat voivat entistä paremmin osallistua omien oppimisympäristöjensä kehittämiseen ja valitsemiseen. Jokaisen oppiaineen opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja siten, että oppilaat oppivat myös erilaisia taitoja niiden myötä.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin kuuluvat ajattelun ja oppimisen taidot, vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot sekä monilukutaito, jolla tarkoitetaan taitoa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä. Laaja-alaiseen osaamiseen kuuluvat myös itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Lisäksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin sisältyvät kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet on määritelty kansallisissa opetussuunnitelman perusteissa, ja kunnat ja koulut ovat voineet paikallisesti täsmentää niitä omien painotustensa mukaan."

http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/opetussuunnitelma_ja_tuntijako/uudet_opetussuunnitelmat_pahkinankuoressa

Vuoden 2017 Espoon kaupungin talousbudjetissa lapset ja nuoret huomioitiin niin, että leikkauksista opetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta luovuttiin. Näin saadaan turvattua riittävän tuntikehys kouluissa, avustajat ja mahdollistaa jatkossakin jakotuntien järjestämisen ja ryhmäkokojen pitämisen maltillisina. Resurssin säilyttäminen on tärkeää, koska uusi opetussuunnitelma sisältää enemmän yksilöllisiä tarpeita ja uudenlaisia opetusmalleja sisältävää opetusta. Iltapäivähoidon mahdollisuus pystyttiin myös säilyttämään 2-luokkalaisille. He ovat vielä kovin pieniä koululaisia, koulupäivät ovat lyhyitä ja iltapäivä muuten kotona voi tuntua pitkältä ja turvattomalta. Subjektiiviseen päivähoito-oikeus ja Espoo-lisä säilyivät ennallaan.
Mia Laiho, lääkäri, kaupunginvaltuutettu

Paljon siis tapahtuu koulutuksen eri alueilla ja oman opettajan työmme ohessa seuraamme alamme kehitystä, osallistumme erilaisiin koulutustilaisuuksiin, vastaamme lasten ja nuorten yksilöllisistä kasvatus- ja opetushaasteista ja opintopoluista sekä toimimme päivittäin aikuisten roolissa yhteistyössä lasten ja nuorten kanssa eri vuorovaikutustilanteissa. Työ on hyvin antoisaa, mutta samalla myös haasteellista ja siksi tarvitsemme lomaa palautumiseen ja uusien ideoiden luomiseen.

OAJ Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys kiittää hyvästä yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. Uusi lukuvuosi alkaa elokuussa, mutta ennen sitä nautimme Suomen kauniista kesästä ja palaamme kouluun elokuussa uusien ja innovatiivisten ajatusten kanssa.

Vantaa 24.6.2017

Hannele Heikkinen-Hellsten, Ekpyn toinen tiedottaja

EKPY:n puheenjohtaja Antti Piiroinen otti vieraat vastaan ja avasi tilaisuuden. Aluksi professori Ville Valtonen, entinen Husin infektiosairauksien ylilääkäri, luennoi homesairauksista. Seuraavissa dioissa professori Valtonen kertoo homesairauksista.

Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Ville Valtonen luennoi sisäilmaongelmista ja homeesta. Yleisöä oli runsaasti, reilut 70 ihmistä.

Seuraavissa dioissa professori Valtonen kuvaa homesairauksista:

Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Dia 1: Ville Valtonen, homesairauden tyypillinen kliininen kuva

Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Dia 2: Ville Valtonen, homesairauden tyypillinen kliininen kuva

Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Dia 3: Ville Valtonen, homesairauden diagnostiikka

Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Dia 4: Ville Valtonen, homesairauksien hoitomahdollisuudet

Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Dia 5: Ville Valtonen, homesairauksiin liittyvät ongelmat

Sen jälkeen saimme kuulla kolmen perheen kertomukset sekä lasten näkökulmasta että henkilön itsensä kokemana homesairaus. Vanhemmat joutuvat käymään monenlaisia tunteita ja prosesseja läpi ennen kuin sairaus otetaan todesta. Monta kertaa oireita pidetään psyykkisinä oireiluina, kun lapset ja vanhemmat alkavat puhua sisäilman/ homeen aiheuttamista oireista. Lasten kohdalla on pyritty järjestämään opetus joko kotona tai koulussa opettaja antaa tehtävät ja ne tehdään sellaisessa paikassa, jossa ei ole sisäilmaongelmia. Tämäkin toteutuu vasta sitten, kun diagnoosi homesairaudesta on saatu. Kotiopetus on yksi ratkaisu, mutta tällöinkin lapsi/nuori joutuu pois kouluyhteisöstä ja tuntee monesti itsensä hyvin yksinäiseksi. Peruskoulun päästötodistuksen saaminen ei siis ole mitenkään itsestäänselvyys homesairastuneiden nuorten keskuudessa. Se vaatii paljon nuoren vanhemmalta ja nuorelta itseltään.

Myös opettajien kohdalla aluksi pidetään oireiden kertomista "höpöhöpö" -juttuina, eikä oteta todesta opettajien kertomia oireita. Työyhteisöissä aluksi peitellään näitä asioita ja pyritään välttämään näiden asioiden esillenostoa. Opettajien kohdalla, jotka ovat sairastuneet homesairauteen, joudutaan miettimään uudelleensijoitusta ja mistä töitä löytyy. Riippuu hyvin paljon työyhteisöstä, miten ollaan valmiita keskustelemaan sisäilmaongelmista ja miten avoimesti asiat pystytään ottamaan esille.

Lopuksi sisäilmaongelmista kärsineiden lasten vanhemmat toivoivat, että opettajat tukisivat vanhempia, joilla on sairaita lapsia koulussa. Opetus tulisi saattaa niin hyvään kuntoon, että kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella.

Tämän jälkeen kunnallisvaaliehdokkaat tulivat eteen ja kukin vuorollaan sai vastata Ekpy:n puheenjohtaja Antti Piiroisen kysymykseen: Mitä konkreettisia ehdotuksia he esittävät sisäilmaongelmiin?

Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Timo Kilpiäinen: Kun osaamista on Suomessa, niin tulisi olla paitsi rakennusajan valvontaa myös rakennusten käytön ajan valvontaa. Tieto maksaa, mutta se on sen arvoista.

Mika-Erik Walls: koulukorjausten määrärahat kuntoon, samoin sisäilmatutkimukseen määrärahoja, joihin tulisi asettaa määräajat. Samoin hän esitti, että ilmastoinnin tulisi olla myös viikonloppuisin ja kesällä myös päällä. Samoin kotiopetuksen mahdollisuus on järjestettävä, mutta vanhempia ei saa pallotella.

Hannu Suntio: Rahastoissa on rahaa 600 milj. euroa ja ne tuottavat 150 milj. euroa. Ehdotus on, että 10% valtio rahoittaisi ja loput rahat otettaisiin rahastoista koulujen korjaamiseen. Rahastojakaan ei voi loputtomiin syödä. Tehdään yhdessä eri puolueiden kesken parasta laatua Espooseen.

Teresia Volotinen: Suomessa on maailman parhaat koulut ja maailman paras opetus. Lykätään tiehankkeita ja sen sijaan korjataan päiväkoteja sekä kouluja. Puututaan ajoissa eli varhainen asioihin puuttuminen on tärkeää. Pekka Lempiäinen: Nyt Kiky-sopimus on solmittu ja työaikaa lisätty 24 tuntia/vuosi sekä lomarahoja leikattu 30 % seuraavan kolmen vuoden ajan; jos Espoon kunnallisveroa nostetaan, niin silloin Espoon kaupungilta viedään veroalennus pois. Koulujen rakentaminen halutaan perusteelliseksi ja valvotuksi.

Tiina Thure-Toivanen: Koulujen kuntoa ei ole valvottu. Tarvittaisiin vahtimestari/talonmies kouluille. Tänä päivänä on hienoja kouluja, mutta ne eivät ole toimivia, toivotaan tyyppikouluja (mm. räystäät/viemärit kunnossa).

Jukka Karhula: Espoossa on toiseksi matalin veroprosentti Suomessa. Jos lisätään 1%, niin saadaan 70 milj. euroa lisää koulujen korjaamiseen. Nykyisin talonmiehen työ on paperin pyörittämistä, kaupunkiin tarvittaisiin omat rakennusinsinöörit ja omat valvojat. Kun havahdutaan hitaasti asioihin, niin joudutaan helposti paniikkiin. Nyt koulujen korjaukset pitäisi ottaa esille ja ryhtyä niitä voimalla työstämään.

Puheenjohtaja Antti Piiroinen esitti vielä kysymyksiä valtuustoehdokkaille, mm. miten asetetaan juridiseen vastuuseen heidät, jotka ovat suunnitelleet sisäilmasta kärsiviä rakennuksia?

Jukka Karhula: Espoossa suunnittelu alkaa vasta sitten, kun valtuusto on päättänyt rahat. Esim. ryhmiä on liikaa päiväkodeissa, tila-ahtautta ja kouluja tulisi rakentaa etuajassa.

Tiina Thure-Toivanen: "Jaan huolen yhteisesti." Jo rakentamisvaiheessa kouluja tulee valvoa ja mittauksia tehdä valmistumisen jälkeen. Rakennuttajat tulisi saada vastuuseen. Paljon käytetään aliurakoitsijoita, jolloin rakentamisen kokonaisvastuu hämärtyy. Rakennuksille tulee saada takuuaika.

Pekka Lempiäinen: "Tulin 19 v. sitten Lintuvaaraan Vantaalta, kun Espoossa ovat hyvät koulut." Mistä lähtee hyvä koulu ja hänen mielestään se on se, kun Espoon kaupunki on reilu ja hyvä työntekijöille. Espoon on sivistyskaupunki ja rakennuskanta tulee saada kuntoon.

Teresia Volotinen: toivotaan vähemmän byrokratiaa ja enemmän kohtaamisia. Mennään paikalle eikä vain tutkita papereita. Yhteinen välittäminen on unohtunut. Espoossa viihdytään ja täten inhimillinen puoli on tärkeää.

Hannu Suntio: "Sivistys Espoo tulevaisuuden brändiksi." SDP sitoutuu, että neljän vuoden aikana koulut saadaan kuntoon. Toivomme kaikki puolueet yhteistyöhön.

Mika-Erik Walls: Suomen lapset/nuoret keskiöön. Vanhainkotien ja koulujen kanssa tarvitaan yhteistyötä ja näiden osallistamista. Tämä on unohtunut Espoossa. Tarvitaan nopeita ratkaisuja, koska 3000 lasta on tällä hetkellä väistötiloissa.

Lopuksi Timo Kilpiäinen toi esiin, että tarvitaan vanhanajan talonmiehiä ja vahtimestareita. Nyt täytyy esim. pyyntö laittaa lampunvaihdosta ja jotta tämän pyynnön tekee ja siihen vastataan, niin siinä ajassa on jo itse vaihtanut lampun. Kaikki tämä on kuitenkin pois lasten ajasta.

Lopuksi vielä kunnallisvalliehdokkaat asettautuivat ryhmäkuvaan.

Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Vas. alhaalla Mika-Erik Walls, Tiina Thure-Toivanen, Teresia Volotinen ja Pekka Lempiäinen. Ylh. vas. Hannu Suntio, Timo Kilpiäinen, Jukka Karhula ja pj. Antti Piiroinen.

Vantaa 20.3.2017
Hannele Heikkinen-Hellsten, toinen tiedottaja

EKPY järjestää ma 13.3.2017 klo 17.30 Sellon kirjastossa (iso lava) tilaisuuden "Suuri homekouluilta - miten tästä eteenpäin Espoossa". Tilaisuuteen ovat tervetulleita espoolaiset opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset, vanhemmat, isovanhemmat sekä kaikki muutkin sisäilmaongelmista ja niihin liittyvistä asioista kiinnostuneet. Lue lisää »

Paikalla olivat kutsuttuina:

Sanna Lauslahti, Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmän jäsen Espoosta
Tapio Siukonen, Espoon seudun koulutuskuntayhtymän johtaja
Tapio Erma, Espoon lukiolinjan päällikkö
Inka Hopsu, Espoon vihreän valtuustoryhmän pj
Hannu Suntio, entinen OAJ EKPY:n pj
Tiina Thure-Toivanen, Omnian Soten aikuiskoulutuksen koulutuspäällikkö

Ilta alkoi OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Antti Piiroisen tervetuliaismaljalla.

Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten


Alkuun jokainen esitteli itsensä ja toi ajantasaiset terveiset omasta organisaatiostaan. Sanna Lauslahti toi erityisesti esiin sen, miten arvokasta ja hyvää työtä Espoon eri kouluissa tehdään tällä hetkellä. Voimme olla ylpeitä Espoon tilanteesta, koska olemme onnistuneet monissa asioissa sekä varhaiskasvatuksen ja muun opetuksen puolella. Vaikka Pisatulokset olivat heikentyneet edellisestä mittauksesta, voimme kaiken kaikkiaan olla tyytyväisia Suomen tilanteeseen. Lukioissa on meneillään monet uudistukset ja hän oli erittäin tyytyväinen Haukilahden lukion yhteistyöstä Aalto yliopiston kanssa. Maailma on muuttunut ja tällä hetkellä jokaisen on haastettava omaa itseään päivittäin. Samoin Omnian ammattiopiston ja aikuislukion yhteistyö tuottaa monia synergiaetuja. Lisäksi Espoon musiikkiopistojen työ on ollut hyvin rikasta ja tuottanut hyviä tuloksia. Jatkossa pyritään vielä lisää löytämään yhteisiä ratkaisuja eri opplaitosten välillä. Hän lausui Espoolle suuren kiitoksen opettajien tekemästä työstä. Tapio Erma toi esiin sen, miten opiskelijoiden opiskelu on muuttunut lukioissa; tänä päivänä on monelaiset haasteet nuorilla. Hän myös toi esiin Haukilahden lukion yhteistyön Aalto-yliopiston kanssa.

Inka Hopsu kertoi Kirkon ulkomaanavun merkityksestä. Hän korosti suomalaisen opettajan asiantuntijuutta ja myös ulkomailla tulisi opettajan nähdä oma vahva itsetuntonsa ja asiantuntijuutensa.

Entinen puheenjohtaja Hannu Suntio kertoi olevansa 100%:n opetuksen puollustaja ja haluaa olla vaikuttamassa ihmisten asioihin jatkossakin eri sektoreilla, erityisesti "pienen ihmisen asialla". Hannu on ollut koko puheenjohtajakautensa vahvan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolustaja.


Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Kuvassa vas. Soili Latvala (Ekpy:n varapj), Inka Hopsu, Antti Piiroinen (Ekpy:n pj), Sanna Lauslahti ja Hannu Suntio. Illan mittaan nautimme hyvää ruokaa ja tutustuimme toisiimme.


Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Kuvassa vas. pj Antti Piiroinen ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymän johtaja Tapio Siukonen.


Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Mukana oli myös lähes kaikki EKPY:n hallituksen jäsenet.

Kiitos tilaisuuden järjestäjälle EKPY:n koulutusasianhoitajalle Tarja Koskiselle.

Hannele Heikkinen-Hellsten, toinen tiedottaja

Ennen varsinaisen vuosikokouksen alkua Mankkaan koulun yläasteen rehtori Nina Ala-Ojala esitteli koulun tiloja ja koulun opetussuunnitelmaa. Koulussa on noin 336 oppilasta ja 32 opettajaa.

Koulun opetussuunnitelma on matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin painottunut niin, että matematiikkaa ja fysiikkaa on 1h/vko enemmän kuin mitä yläasteen opetussuunnitelma edellyttää ko. aineissa. Peruskoulun 9.- luokalla on myös mahdollista tehdä lukion matematiikan ensimmäinen kurssi. Monet koulun oppilaat jatkavat Etelä-Tapiolan lukioon. Koulussa järjestetään mm. norjalaisten sponsoroimaa matematiikan Nobel-kilpailuja ja matikkamestarikilpailuja, joihin oppilaat tekevät kysymyksiä. Matikkamestarikilpailut pidetään Mankkaan koululla. Koululla on myös peruskoulun 10.-luokan luokkamuotoinen autismin kirjon opetusta ja tätä opetusta varten suunniteltuja tiloja.

Lisää tietoa:

http://www.espoo.fi/fi-
FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Peruskoulut/Ylakoulut/Mankkaan_koulu/Koulun_esittely

http://matikkamankkaa.fi/


Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten puheenjohtaja Antti Piiroinen toivotti vuosikokousvieraat tervetulleiksi ja Mankkaan koulun rehtori kertoi koulun toiminnasta.


Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Koulun rehtori näytti kokousvieraille koulun tiloja. Tässä olemme opettajan huoneeseen tutustumassa.


Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Pj Antti Piiroinen luovutti OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksessä pitkään sihteerinä toimineelle Irma Parijoelle pronssisen ansiomerkin hopeisin lehvin tunnustuksena järjestön hyväksi suorittamastaan pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä.


Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Yhdistyksen talousasiainhoitaja Mika Kraft esitteli yhdistyksen tasekirjan ja talousarvioehdotuksen vuodelle 2017.


Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Soili Latvala esitteli vuosikokouksessa toimintasuunnitelman vuodelle 2017.


Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Yhdistykseen on juuri valittu uusi hallitus vuosille 2017-2019.


Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi OAJ:n Pääkaupunkiseudun puheenjohtaja Hanna Iso-Kuortti


Vantaa 2.11.2016
Hannele Heikkinen-Hellsten, kotisivuista vastaava tiedottaja

Ennen varsinaisen kokouksen alkua yhdistyksen puheenjohtajaa Hannu Suntiota muistettiin monin eri tavoin eläkkeelle siirtymisen johdosta.

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Soili Latvala esitti kiitokset seuraavin sanoin:

”Rakas Hannu. Haikeudella ja samalla kiitollisuudella vuosien yhteistyöstä totean: tänään olet viimeisen kerran OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen puheenjohtajana kokouksessamme, koska pääset eläkkeelle. Ja toivottavasti se on sinusta aivan mahtavaa, aivan mahtavaa. Olemme oppineet tuntemaan Sinua Hannu erittäin ammattitaitoisena ja asiantuntevana ammattiyhdistysosaajana. Huumorintaju, herkkyys ja leikkimielisyys ovat luonteen vahvuuksiasi, jotka ovat tulleet esille erityisesti työjaostotyöskentelyssä. Taiteellisuutesi, lahjakkuutesi äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina on ilmennyt lukuisten hienojen runojesi muodossa; niitä olemme saaneet kuulla mm. yhteistyöilloissa. Ammattiyhdistystoiminnan periaatteet ja kokouskäytännöt erilaisin muotoseikoin ovat olleet meille hallussasi. Olet neuvonut äidinkielen opettajana meille järjestöaktiiveille metaforat, homonyymit sekä oikeat ja täsmälliset pilkun paikat. Tiukkojen ammattiyhdistysasioiden lomassa huumori on ollut aina tärkeää: yhdessä olemme monet fingerporit nauraneet ja nauttineet. Edunvalvojana olet määrätietoinen ja voimakastahtoinen. Suorapuheisuutesi, nasevatkin kommentit hallituksen kokouksissa ovat ihastuttaneet sekä joskus jopa vihastuttaneet. Vuosien varrella työskennellessäsi Espoon sivistystoimessa olet luonut hyvät suhteet virkamiehiin ja poliittisiin päätöksentekijöihin ja edistänyt kaikkien opettajien etuja tasapuolisesti sekä oikeudenmukaisesti kuten EKPY:n puheenjohtajan tuleekin. Vaikutetaan, tiedotetaan ja tehdään yhteistyötä.”

Hannu on korostanut paljon yhteistyön ja verkostoitumisen merkitystä puheenjohtajakautenaan. Yhteistyöilloissa on ollut mukana poliittisia päätöksentekijöitä: mm. lautakuntien jäseniä, kansanedustajia, kuntapäättäjiä jne. Samoin yhdessä oppiminen on ollut Hannulle tärkeää. Alla olevien kuvien myötä kiitämme Hannua monipuolisesta edunvalvontatyöstä.


Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Kuva varapuheenjohtaja Soili Latvalan tuomasta tervehdyksestä seuranaan yhdistyksen sihteeri Irma Parijoki ja tuleva uusi yhdistyksen puheenjohtaja Antti Piiroinen. Antti Piiroinen esitti kauniin Tove Janssonin eläkkeelle -lähtemisrunon.


Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Espoon ammatilliset opettajat ry:n puheenjohtaja Olli Härmän tervehdys.


Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

EKOAY:n tervehdys (Pj Heli Haaro, Juko ry:n Espoon opetusalan pääluottamusmies Markku Kälviä ja EKPY:n hallituksen jäsen Satu Lind)


Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Makkarakeppi hauskuutti Hannua. Tämän antoi EKOAY:n työsuojeluvaltuutettu Jari Nummela.


Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Hallituksen jäseniä


Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

Saimme nauttia myös yhdistyksen isännän Olli Härmän leipomaa mansikkakakkua.

Kokouksen aikana saimme vielä kuulla Hannulle tyypillistä ”runoilua”. ”Rohkeus on tuottaa kärsimystä, mutta se on välttämätöntä.” ”Vapaus on suuri vankila.” Nämä runot jääköön jokaisen lukijan omaan arvioon, mitä se kenellekin tarkoittaa.

Kiitos Hannu hyvin tehdystä työstäsi, se kantaa hedelmää vielä pitkälle tuleville sukupolville. Olet antanut elämässäsi suuren ja merkittävän työpanoksen ammattiyhdistystoiminnalle ja opettajien etujen valvonnalle.

Espoo 2.6.2016

Hannele Heikkinen-Hellsten
toinen tiedottaja


Neuvottelujohtaja Petri Lindroos

1. Kilpailukykysopimus

Työ- ja virkaehtosopimusten jatkaminen 12 kuukaudella. Työ- ja virkaehtosopimuksiin ei tehdä tänä aikana palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia (pl. rakenteelliset uudistukset ja mahdollinen paikallinen sopiminen)

Nykyisen Suomen hallituksen mukaan kaikkia julkisia palveluja ei pystytä maksamaan ja lisäksi julkisella puolella ei tarvita työntekijöitä nykyisessä laajuudessa. Tästä osoituksena mm. lomarahaleikkaukset, 24h työaikaa lisää, ammatillisen koulutuksen reformi jne. MM. 24 tuntia ylimääräistä työtä samalla palkalla ja lomarahaleikkaukset ovat työehtojen heikennyksiä.


Dia 1: Petri Lindroos

Työnantajan puolelta on ehdotettu 24 lisätyötunnin käyttöä seuraavasti: Sivistan sopimuspiirissä oleville ko. työaika lisätään opetusvelvollisuuteen. Kunnan OVTES, joihin kuuluvat ammatilliset ja yleissivistävät opettajat) työaikaa tarvitaan yhdessä tekemiseen ja suunnitteluun (työnantajalla ja OAJ:lla samanlainen näkemys tästä). KVTES:n puolella työnantajat ehdottavat lastentarhanopettajille lisää työpäiviä, kun taas OAJ ehdottaa lisää aikaa päivittäiseen ja viikottaiseen työaikaan. Työntekijöiden puolella toivotaan lisätyöaikaa lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan eli suunnitteluun.


Dia 2: Petri Lindroos

Yllä olevassa diassa kohdat 1 ja 3 voidaan nähdä uhkana. Paikallinen sopiminen voi olla myös mahdollisuus, mutta nyt kun on taloudellisesti tiukat ajat, niin varsinkin kohdassa 1 esitetty lauseke työvoiman vähentämiseen siinä tilanteessa, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, voitaisiin neuvotella paikallisesti.

Alla olevassa diassa numero 3 on kuitenkin ne rajoitukset, joita ei voida paikallisesti sopia. Ko. työehdot määräytyvät voimassaolevien työ- ja virkaehtojen mukaisesti. Näihin kuuluvat seuraavat OVTES:n puolella:

  1. työaikamääräykset
  2. vuosiloman pituus
  3. sairaus- ja äitiysvapaata koskevat edut
  4. Hitu – peruspalkan tai palkka-asteikon alittaminen


Dia 3: Petri Lindroos


Dia 4: Petri Lindroos

Dia numero 4:ssa puhutaan vuosityöaikakokeilusta. Vuosityöaikakokeiluneuvottelut ovat meneillään OAJ-KT:n välillä, mutta haasteita riittää sidotun ja sitomattoman ajan määrissä. Lisätyötunneista maksetaan korvaus eli niistä tunneista, jotka menevät yli 1500:n. Tärkeää on, että tehdyn työn määrä uudessa ja vanhassa järjestelmässä vastaa samaa suuruusluokkaa ja palkkataso ei saa laskea. Ajasta ja paikasta sitomattomaan aikaan työantajalla ei ole direktio-oikeutta, josta seuraa se, että työntekijä saa valita ajan ja paikan niitä tehtäviä varten, jotka tähän alueeseen kuuluvat.

Tähän liittyen on OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos ja työmarkkina-asiamies Markku Perttunen pohtineet Opettajalehdessä 7/2015 seuraavia asioita:

”Opetusvelvollisuuteen perustuvissa sopimuksissa opettajan palkka lasketaan oppituntien, vuosityöajassa työtuntien perusteella. Vuosityöaikaan lasketaan oppitunnit, niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki opettajalle määrättävät työtehtävät.

Vapaajaksoja ovat aikoja, jolloin työnantaja ei voi määrätä työtehtäviä. Vapaajakso voi olla esimerkiksi kesällä kahdeksan viikkoa ja talvella neljä viikkoa. Vapaajaksot jaetaan vuodessa korkeintaan kuuteen osaan.

Kaikki opettajan työtehtävät halutaan näkyviksi ja palkanmaksun perusteeksi. Opettajien työnkuva on muuttunut ja työaikajärjestelmän on vastattava paremmin nykypäivää. Myös työn suunnittelua ja seurantaa pitää jäntevöittää.

Työaikasuunnitelma sisältää kaikki opettajan työtehtävät ja niihin varatun työajan. Työnantaja vahvistaa sen ennen luku- tai työvuoden alkua. Opettajalla ei ole sellaista työtehtävää, johon työaikasuunnitelmassa ei ole varattu työaikaa.

Työajan seurannassa käytetään paikallisesti sovittua mallia. Opettaja seuraa työaikansa toteutumista päivittäin. Esimies tarkistaa toteutuneen työajan esimerkiksi kuukausittain. Seurannan perusteella työaikasuunnitelmaa muutetaan tarvittaessa. Työaikaa ei seurata kellokorttijärjestelmällä.

Vuosityöajan ylitys määritellään aina etukäteen työaikasuunnitelmassa tai erillisellä lisätyömääräyksellä. Lisätyöstä maksetaan aina korvaus.

Työpaikalla on oltava vain silloin, kun työaikasuunnitelmassa on sinne määrättyjä työtehtäviä.

Työpaikalle on mentävä vain silloin, kun työaikasuunnitelmassa on määrätty sellainen työtehtävä, joka edellyttää paikallaoloa. Jos vaikka maanantaina ei ole työtehtäviä oppilaitoksessa, sinne ei tarvitse mennä

Työaikasuunnitelman ulkopuolella ei ole työtehtäviä. Kuhunkin työtehtävään saa käyttää niin paljon työaikaa kuin siihen on työaikasuunnitelmassa varattu, ei yhtään enempää.

Sopimus on tehty noudatettavaksi. Opettaja ei arvosta omaa työtään, jos hän tekee sitä ilmaiseksi. Työtehtävään saa käyttää aikaa tasan niin paljon kuin siihen on varattu työaikaa.”

Vantaa 25.4.2016
Hannele Heikkinen-Hellsten, toinen tiedottaja

Tässä lyhyt videokuvaus hänen viimeisestä vuosikokouksestaan 26.10.2015 klo 19:n maissa.

Kuvaus: Soili Latvala

OAJ Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys järjesti paikallisen vaikuttamis- ja yhteistyöillan Hotelli Scandic Nihtisillassa. Paikalle saapuivat seuraavat jäsenet kutsuttuina vieraina:

Sanna Lauslahti, Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmän jäsen Espoosta
Tapio Siukonen, Espoon seudun koulutuskuntayhtymän johtaja
Titta Tossavainen, Espoon varhaiskasvatusjohtaja
Tapio Erma, Espoon lukiolinjan päällikkö
Inka Hopsu, Espoon vihreän valtuustoryhmän pj
Hanne Närhinsalo, Espoon musiikkiopisto Juvenalian musiikin perusteiden opettaja
Paavo Kokkala, Espoon yhteislyseon koulun rehtori


Yhteiskuva Espoon päättäjistä ja pj Hannu Suntio sekä tuleva puheenjohtaja Antti Piiroinen. Kuva: Hannele Heikkinen-Hellsten

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Suntio toivotti vieraat tervetulleiksi. Hän totesi, että talous on se, joka määrää koulutuksen resurssit ja siten myös laadun. Jos juustohöylällä otetaan koulutuksesta, silloin ilman rahaa ei saada korkeatasoista koulutusta ja osaamista. Siksi tulisi olla pitkäkestoinen talouden suunnitelma (KESU= Tutkimuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma, jonka hallitus hyväksyy joka 4. vuosi) kärkihankkeiden sijasta. Osuvasti Hannu sanoikin asian runon muodossa: ”Tahdon takoa markkinarakoa”. Valtio tekee omat ratkaisunsa ja kuntatalous omat joustonsa.

Sanna Lauslahti toi esiin, että eduskunnassa on koko syksy ollut todella raju. Maan hallitus on tehnyt vaikeita päätöksiä sivistysvaliokunnassa. Selkä seinää vasten ovat hänen omien sanojensa kasanedustajat joutuneet. Erityisesti on tapetilla ollut varhaiskasvatuksen subjektiivinen oikeus, päiväkodin ryhmäkokojen kasvut jne. Lukion uudet opetussuunnitelmat ovat olleet esillä myös kokouksissa. Nyt olisi tarkoitus kohdistaa mielenkiinto ammatilliseen koulutukseen, joista seuraavan kahden vuoden aikana leikataan 250 milj. euroa.

Sanna Lauslahden mukaan Espoolla on kuitenkin selkeät arvovalinnat, joilla päästään hyvään lopputulokseen. Ja siitä hän esittikin suuret kiitokset vihreiden valtuustoryhmän pj:lle Inka Hopsulle, jonka tavoitteena on yhteiskunta, jossa jokainen voi vaikuttaa omaan elämäänsä. Inkan keskeisinä ajatuksina ovat seuraavat arvot tavoitellussa yhteiskunnassa:

  • kaikille on tarjolla mielekästä tekemistä.
  • erilaisuus hyväksytään ja sitä arvostetaan.
  • kukaan ei jää yksin ja yhteisöllisyyttä tuetaan.
  • tehdään pitkälläkin aikavälillä kestäviä valintoja.

Espoossa on jo perusopetuksessa ilmiöpohjaisia opetuskokonaisuuksia, jossa paikallisella tasolla on tehty hyvää työtä. Samoin InnoOmniassa on paljon ollut energiaa ja hyvää tulosta koulutusviennin suhteen.

Tapio Siukonen totesi koulutusviennin olevan uutta tulonmuodostusta. Tulevaisuuden kokonaiskuva on kuitenkin se, että vuosi 2017 on tiukka. Hyvää tässä on se, että nyt on mietittävä sitä, mitä voidaan tehdä toisella tavalla. Toisaalta kun rahaa on vähemmän käytössä, täytyy miettiä, millä aikajänteellä toimintoja ja taloutta tasapainotetaan. Tapion mukaan ei kuitenkaan mentäisi massiivisiin yt-ratkaisuihin, vaikkakaan ei voida taata, etteikö ikäviäkin ratkaisuja jouduta ehkä tekemään. Toisaalta Omniassa ikärakenne on sellainen, että keski-ikä on melko korkea, joten eläköitymisen myötä kohtuullinen määrä opettajia on jäämässä pois työelämästä.

Espoon ammatillisten opettajat ry:n pj Olli Härmä esitti kysymyksen, onko se tuottanut tulosta. Tapio Siukonen esitti, että koulutusvienti on ollut Twinning-hankerahoituksella toteutettua. Yksittäistä koulutusvientiä on ollut esim. Shanghaissa. Voidaan vasta noin 3-4 vuoden päästä todeta, mikä sen tuotto on. Sanna Lauslahti totesi koulutusviennin olevan tulovirtaa, jossa nuorten ammatilista koulutusta voidaan myydä jatkossa hyvään hintaan, kun saadaan kokemusta. Titta Tossavainen totesi, että varhaiskasvatus on Espoossa plussan puolella.

Musiikin opettajien edustaja ja OAJ:n Espoon ja Kauniaisten hallituksen jäsen Tarja Koskinen totesi, että muskareista on tehyt matalan kynnyksen paikkoja. Tämä on todella hyvä asia.

Espoon sosiaali- ja terveysalan opettajat ry:n pj Mika Kraft toi esiin, että II asteen ammatillisessa koulutuksessa aikaisemmin oli yhteisten aineiden opintoja yhtä kurssia kohden 27 tuntia ja nyt uuden opetussuunnitelman myötä syksystä 2015 lähtien se on 14+4, joista 14 kaikille pelkästään ytoja ja 4 tuntia integroidaan ammattiaineiden kanssa.

Espoon sosiaali- ja terveysalan opettaja sekä OAJ Ekpy:n hallituksen edustaja Hannele Heikkinen-Hellsten toi terveiset isoista oppilasryhmistä ja erityisoppilaiden integroinnista suuriin ryhmiin. II asteelle tultuaan erityisoppilaat siirtyvät isoihin 25-30 oppilaan ryhmiin, kun he ovat olleet peruskoulun puolella 6-9 oppilaan ryhmässä. Kylläkin Omnian ammattiopistossa on lisätty opetuksen avustajia ja myös monet opettajat ovat suorittaneet erityisopettajan tutkinnon. Haasteita kuitenkin tällä saralla riittää.

Erityisesti tänä syksynä on Suomeen tullut kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita, mikä asettaa meidän koulujärjestelmälle täysin uudet haasteet maahanmuuttajalasten integroimiseksi ja kotouttamiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Kasvavat oppilastyhmät ja pienenevät tuntiresurssit eivät tätä tilannetta helpota.

Tilaisuus oli lämminhenkinen ja yhteistyöstä korostava. Jatkossa kannattaa ehdottomasti pitää tällaisia yhteistyötilaisuuksia.


Vantaa 12.12.2015

Hannele Heikkinen-Hellsten
Toinen tiedottaja

Maanantaina 26.10.2015 klo 19.00 pidettiin Mainingin koululla vuosikokous. Vuosikokousvieraat toivotti tervetulleeksi puheenjohtaja Hannu Suntio, joka itsekin toimii Mainingin koulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina. Hän kiitti kaikkia kasvatuksen ja koulutuksen alueella toimineita henkilöitä. Koulutuksen menoja leikataan eli vähemmällä pitäisi saada enemmän ja laadukkaammin. Sipilan hallitus aikoo luopua Kesusta, jolloin innovaatiot tapetaan. Espoo on koulutusmyönteinen kaupunki, onko varaa leikata?


Puheenjohtaja Hannu Suntio pitämässä avauspuhetta OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa 26.10.2015

Hannu totesi kuvaannollisesti, että tänä päivänä on "tyypillistä ahneiden sampo, jossa viekkaudella rakennetaan brändiä ja unohdetaan ihmisten arvokkuus. Yltäkylläisten pöydiltä tippuvat muruset, joilla heikkojen tulisi pärjätä." EK:n toiminta tuo takaisin luokkayhteiskunnan, jossa eri koulutustasoilta leikataan juustohöylällä. Sixten Korkmankin on korostanut, että koulutuksen ja tutkimuksen painopiste on tuotava kasvatuskeskusteluun. Kestävä talous on koulutuksen perusta. Hannu on vahvasti ajanut hyvinvointipalvelujen turvaamisen puolesta. Ensisijaisia ovat varhaiskasvatus- ja opetus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Hän on sanonut, että ”eniten tukea ihmisen elinkaaren päihin lapsille ja vähäosaisille vanhuksille.”

Hannun johtoajatuksena on ollut, että koulutus, sivistys ja työ ovat hyvän talouden perusta. Koulutus ja sosiaalinen älykkyys ovat vahva pohja myös kuntatalouden kuntoon saattamiseksi. Yhteistyö poliittisten päättäjien kanssa on myös ollut Hannulle tärkeää – kukaan ei tee yksin edunvalvontaa. Hannu on hyvin oikeudenmukaisesti ajanut ja puolustanut kaikkien opettajien etuja Espoossa.

OAJ Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Antti Piiroinen, saksankielen opettaja Mankkaan koulusta. Onnea Antille uuteen tulevaan tehtävään. Hannu toimii kevätkauden 2016 Antin tutorina hallituksen kokouksissa.

Lopuksi Hannu esitti runon muodossa: "Tartu käteen katseeseen, uskaltaudu ihmiseen, avunhuudon keskellä, ilo hymyilee, rakentaa talon, ihmisen asua, elämän ikkunan."


Hannele Heikkinen-Hellsten
Toinen tiedottaja

Lämpimästi tervetuloa OAJ:n Espoon ja Kaunaisten paikallisyhdistyksen vuosikokoukseen 26.10.2015 klo 19 Mainingin yhtenäiselle peruskoululle, Maininkitie 23, 02320 Espoo.


OAJ EKPY:n hallitus kokoontui Tallink City Hotellissa 12.9.2015 valmistelemaan vuosikokousmateriaalia ja piti samalla hallituksen kokouksen pj Hannu Suntion johdolla

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen hallitus kokoontui lauantaina Länsiterminaaliin 11.9.2015 klo 15.45 ja suuntasi kohti Tallinnaa. Merellä oli rauhallista, vaikka syksy olikin jo pitkällä. Illalla kokoonnuimme vielä nauttimaan illallista vanhassa kaupungissa.

Lauantaina pidimme hallituksen kokouksen, jossa EKPY:n jäsenmaksu nostettiin vuosikokouksessa hyväksymistä varten 0.10 eurosta 0.15 euroon jäsentä kohti kalenterikuukaudessa. OAJ:n vaikuttamisrahan kohdentuessa OAJ Pääkaupunkiseudun paikallisyhdistykselle EKPY:n budjetin tasapainottamiseksi oli nyt ajankohtaista tarkistaa jäsenmaksun määrää.

Toimintasuunnitelmatyöryhmä, johon kuuluivat Soili Latvala, Antti Piiroinen ja Toivo Heikkilä, toi esille vaikuttamisen yli kunta- ja kaupunkirajojen, jolloin OAJ:n vaikuttamisrahaa on mahdollista saada paikallisyhdistyksen vaikuttamistoimintaan joustavammin OAJ Pääkaupunkiseudun rahoituksesta.

Talousryhmä, jossa työskentelivät Hannu Suntio, Erkki Kiviluoto ja Hannele Heikkinen-Hellsten, totesi edellisen talousarvion ajalle 1.8.2014-31.12.2015 olleen puolitoistavuotinen ja siten seuraava talousarvio 1.1.2016-31.12.2016 on vuoden pituinen ja siten helpompi laatia.

Toimintakertomusta ja hallituksen vaalin ohjesääntöä valmistelivat Irma Parijoki, Jari Nummela ja Riitta Raitio. Yhteistyöryhmässä käsiteltiin tiedottamista, vaikuttamista, vuosikokousasioita ja henkilövalintoja. Siihen kuuluivat Tarja Koskinen, Olli Härmä ja Päivi Lahti-Österberg.

Laiva lähti takaisin Helsinkiin kello 16.30 ja Helsingissä olimme klo 18.30.


Vantaa 22.9.2015
Hannele Heikkinen-Hellsten, toinen EKPY:n tiedottaja

Aihe: OAJ:n järjestörakenteen kehittäminen

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Suntio avasi tilaisuuden Henricuksessa ja toivotti vieraat tervetulleiksi.

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten puheenjohtaja Hannu Suntio avasi tilaisuuden. Hän totesi, että OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys on isona paikallisyhdistyksenä ja edunvalvontajärjestönä jäänyt syrjään taloudellisesti. Aikaisemmin paikallisyhdistykselle OAJ:sta kohdistettu vaikuttamisraha menee nyt OAJ Pääkaupunkiseudun alueyhdistykselle, josta rahojen myöntämisperusteet ovat olleet haasteellisia. Tämä on aiheuttanut EKPY:n taloudessa vajetta ja tämän seurauksena on painetta nostaa jäsenmaksu suuremmaksi paikallisyhdistyksen jäsenjärjestöjen jäseniltä. Kunnat ovat ahtaalla tällä hetkellä ja niukkuutta on jaossa. Välillä leikataan ja ei leikata.

Varsinaisessa järjestörakennekeskustelussa EKPY:n hallituksen jäsen ja EKOAY:n työsuojeluvaltuutettu Jari Nummela toi esiin yksittäisen jäsenen huolen siitä, että isossa paikallisyhdistyksessä jäsen erkaantuu edunvalvonnasta. Leena Laaksonen OAJ:n Vantaan paikallisyhdistyksestä esitti, että alueyhdistykselle siirtyisi enemmän edunvalvontaa, jolloin jäsenjärjestöt voisivat hoitaa edunvalvonnan PKS alueyhdistyksen kautta. Tässä yhteydessä keskustelimme myös monien pienien yhdistyksen asemasta, mikä merkitys niillä on ollut ammatillisen idenditeetin vahvistamisessa, esim. lastentarhan opettajien kohdalla. Erja Lehtonen, Espoon seudun Lastentarhanopettajat ry:sta ja OAJ Jukon ry:n pääluottamusmies korosti tuen merkitystä yksittäiselle jäsenelle. Mitä kauempana se on, sen haasteellisemmaksi se tulee jäsenelle. Siksi paikallinen sopiminen on tärkeää, koska tuki on siellä, missä jäsenetkin. Jopa saman työantajankin piirissä voi olla erilaisia ratkaisuja. Tässä kohtaa tuli esille vahvasti työantajakohtaiset paikallisyhdistykset.

Olli Härmä, EKPY:n hallituksen jäsen ja OAJ:n Espoon ammatilliset opettajat ry:n pj totesi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ammattiopiston kohdalla, että on useita opettajayhdistyksiä, koska ne osaltaan vahvistavat jäsentensä ammatillista idenditeettiä.

Espoossa ja Vantaalla on oma paikallisyhdistys, mutta Helsingissä ei ole. Hanna Iso-Kuortti, OAJ Pääkaupunkiseudun alueyhdistyksen puheenjohtaja esitti, että jokaisen yhdistyksen on mietittävä, mistä heidän yhdistyksensä hyötyy (SWOT-analyysi). Tavoitteena olisi, että alle 50 jäsenen yhdistyksiä ei olisi. Lisäksi hän esitti, että OAJ:n järjestörakennetta on kevennettävä siirtymällä kolmiportaiseen järjestön yhdistysrakenteeseen, jossa jäsenet kuuluvat henkilöjäseninä työantajakohtaisiin paikallisyhdistyksiin, jotka kuuluvat alueyhdistyksiin.

Työantajakohtaisella yhdistyksellä on sopimus- ja neuvotteluoikeudet kaikkien työantajan palveluksessa toimivien OAJ:n jäsenten osalta. Hallinto keventyy ja tätä kautta myös jäsenen järjestäytymispolku selkiintyy. Samoin tiedonkulku paranee väliportaiden karsiutumisen seurauksena. Samoin resurssit hyödynnetään tarkoituksenmukaisemmin, työantajakohtaiseen perustuva yhdistysrakenne pystyy vastamaan työantajakentän muutoksiin ja yhteisöllisyys vahvistuu.

Leena Teittinen, Vantaan paikallisyhdistys ry:stä, OAJ PKS:n varapuheenjohtaja ja PKS OAJ Ammatilliset Opettajat OAO:n pj toi esiin sen, että kun pääkaupunkiseutua käsitellään, niin työryhmien esitys on työantajakohtaisiin paikallisyhdistyksiin siirtyminen. Miten tavallisen jäsenen edunvalvonta hoituu parhaiten, hän esitti. Hän kertoi, että Vantaan ammattiopistossa Variassa oli ennen neljä valtakunnallista yhdistystä, ja nyt on yksi valtakunnallinen yhdistys. Variassa on työantajakohtainen paikallisyhdistys (C-mallinen).

C-mallisia ovat (”yhdistyksien yhdistyksiä”), joissa paikallisyhdistyksen muodostavat paikalliset jäsenryhmäkohtaiset opettajayhdistykset. Tässä vaihtoehdossa valtakunnalliseen yhdistykseen kuulutaan paikallisen vk-yhdistyksen jäsenyhdistyksen kautta.

Vantaalla on siis työantajakohtainen paikallisyhdistys kun taas Espoossa OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys hoitaa C-mallin mukaisena yhdistysten yhdistyksenä paikallista edunvalvontaa. Yhdistyksen edustajat ovat neuvotelleet paikallisesti sovittavista asioista työnantajien kanssa. Yhdistys on tukenut jäsenyhdistystensä vaikutustoimintaa ja järjestänyt koulutusta.

Työantajakohtaisessa paikallisyhdistyksessä Leena Teittinen toi esille se, että kaikki jäsenet tietävät, missä mennään. Mikä voimavara liittyy työnantajakohtaiseen paikallisyhdistykseen? Yhdessä on paljon enemmän. Jäsenet tulevat suoraan luottamusmiehelle puhumaan.

Sami Markkanen, Vantaan opettajien ammattiyhdistyksestä ja OAJ Juko ry:n pääluottamusmies, kertoi saaneensa tukea alueyhdistykseltä ja että alueyhdistys on toiminut. Hän kuitenkin toi esiin, että alueyhdistykseltä tuen saaminen sekä resurssien jakaminen eri ryhmille voisi tulla jäsenyhdistyksessä olevien jäsenien mukaan.

Susanna Attila, Vantaan lastentarhaopettajayhdistyksen puheenjohtaja ja OAJ PKS:n hallituksen jäsen, toi esiin, että jos syntyy työantajakohtaisia paikallisyhdistyksiä, ja edunvalvonta siirtyy paikalliselle tasolle, niin tuleeko kilpailua, jolloin OJA PKS:lta toivotaan asiantuntijatukea vaikeaan tilanteeseen.

Hanna Iso-Kuortti, OAJ PKS:n pj esitti, että syysvaltuustokokouksessa selvitetään rahatilanne ja miten mahdolliset muutokset vaikuttavat rahaan ja taloudelliseen tilanteeseen.

Leena Teittinen toi esiin myös OAJ PKS:n ammatillisen jaoston yhteisen taustan ja sen merkityksen yksittäisen jäsenen edunvalvonnassa. Hannu Suntio esitti, että mediahallintaa tarvitaan eli tehdään jäsenille selväksi, mitä heidän eteensä on tehty ja esim. OAJ PKS:n nettisivut kuvaavat jäsenille omaa toimintaansa hyvin. Yhtenäinen OAJ on jäsenten etu. Hannu Suntion mukaan opettajayhdistysten mielipiteet kulkevat laidasta laitaan. Paljon tehdään jäsenten eteen, mutta se ei näy jäsenelle.

Erja Lehtonen kertoi, miten medianäkyvyys tuli esiin Espoon yhtiöittäessä kadun rakentamista ja catering-alaa. JHL:n valtuustosta jäsenet lähtivät kampanjoimaan eli keskustaso on tukenut paikallisia toimijoita. Samoin JHL kampanjoi paikallislehdessä (Länsiväylä) ja näkyvästi uutisissa.

Nyt muutosta tarvitaan, OAJ PKS:ssa on noin 16000 jäsentä, toivotaan luottamusmiehille paikallisneuvotteluihin paikallista tukea.

Hannu toi lopussa runon muodossa asian ytimekkäästi esiin:

”Jäsenen etu on, kun edunvalvonnassa byrokratiaa karsitaan ja päällekkäisyys poistuu, niin sitten hommat luistaa.”

Vantaa 20.9.2015
Hannele Heikkinen-Hellsten, toinen EKPY:n tiedottaja

OAJ PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHDISTYKSILLE JA KEVÄTKOKOUSEDUSTAJILLE!

OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 29.4.2015 Viikin normaalikoululla (Kevätkatu 2, 00790 Helsinki).

Sääntöjemme 12§ mukaan kutsu yhdistyksen varsinaiseen kokoukseen on toimitettava vähintään kaksikymmentä (20) päivää ennen kokousta jäsenyhdistyksille sähköpostitse lähetettävillä kutsukirjeillä. Tämä kokouskutsu on lähetetty 9.4.2015.

Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu alkaa klo 16.30.

Klo 17.15-18.00

  • Harjoittelukoulun esittely Marja Martikainen
  • Opettajankoulutuksen ajankohtaiskatsaus Inkeri Ruokonen

Varsinainen kokous alkaa klo 18.00.

Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 11§ määräämät asiat eli hallituksen laatima kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta ja yhdistyksen tilit edelliseltä kalenterivuodelta, tilintarkastajan kertomus sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.

Sääntöjen 10§ mukaan kukin jäsenyhdistys saa valtuuttaa yhdistyksen kokoukseen yhden äänivaltaisen edustajan jokaista alkavaa sataa (100) jäsenyhdistyksen tai sen alayhdistyksen henkilöjäsentä kohti.

Liitteessä on paikallisyhdistysten (ja niiden alayhdistysten) sekä muiden jäsenyhdistysten jäsenmäärät (OAJ:n tilasto 10/2013). Äänivaltaa yhdistyksen kokouksissa käyttävät jäsenyhdistysten valitsemat edustajat, joilla kullakin on kokouksessa yksi ääni, jota ei voi valtakirjalla siirtää toiselle (sääntöjen 17§). Paikallisyhdistykset ja jäsenyhdistykset antavat virallisille edustajille valtakirjan, jonka malli ohessa liitteenä. Pyydämme yhdistyksiä käyttämään tämän mallin mukaisia valtakirjoja.

Kokousmateriaali:

Kokousjärjestelyihin liittyen lisätiedustelut puheenjohtajalta.

TERVETULOA!

OAJ Pääkaupunkiseutu ry:n hallitus

Hanna Iso-Kuortti puheenjohtaja

Hyvää alkavaa kevätlukukautta 2015!

Rohkeutta, luovuutta, voimia ja uskoa koulu- ja edunvalvontatyöhön. Yhdessä voimme vaikuttaa ja saavuttaa vain sellaista, josta unelmoimme. Suomalaisen opettajan työ on maailmalla korkeasti arvostettua ja meihin luotetaan. Olkaamme rohkeita tuomaan omaa osaamistamme esille erilaisissa neuvottelu- ja markkinointitilaisuuksissa työnantajien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Espoon sivistystoimen johdolle koskien uusien opettajien palkkaamista

Espoon kaupunki on yksipuolisesti ilmoittanut päättäneensä, että ensi lukuvuonna uudet opettajat palkataan vasta suunnittelupäivästä alkaen, eikä 1. 8. lähtien. Samoin on esitetty toimittavan myös tammikuussa työnsä aloittavien opettajien suhteen. Menettely koskee sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen palvelussuhteeseen otettavia päätoimisia opettajia.

Espoon ja Kauniaisten opettajien paikallisyhdistys esittää OAJ:n hallitukselle, että se ryhtyy toimenpiteisiin tätä Espoon epäoikeudenmukaista palkanalennusta vastaan.

Hyvään työnantajakäytäntöön ja luottamukselliseen ilmapiiriin kuuluu, että suurista linjausten muutoksista keskustellaan etukäteen avoimesti henkilöstön edustajien kanssa. Näin ei Espoossa ole tapahtunut vaan asia on päätetty, minkä jälkeen pääluottamusmiestä on lyhyesti informoitu asiasta. Asia ei ole edes ollut sivistystoimen henkilöstötoimikunnan listalla, vaan JUKO:n henkilöstön edustaja on ottanut sen keskusteluun listan ulkopuolelta.

Paikallisyhdistyksen hallitus yhdessä muiden opettajien edunvalvojien kanssa esittää työnantajalle seuraavat perustelut työsuhteen aloittamiseksi käytössä olevan oikeudenmukaisen käytännön mukaan 1.8. alkaen:

  • Opettajan palkkaus on kokonaisuus, jossa palkka on kohdistettu koko vuodelle (tämä vastaa palkkauksellisesti vastaavan ajan lomautusta). Toimenpide kohdistuu vain yhteen ryhmään ja erityisesti nuoriin opettajiin sekä perhe- ja opintovapaiden sijaisiin.
  • Oppilaiden oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen sekä turvalliseen oppimisympäristöön vaarantuu, kun opettajat eivät ehdi perehtyä koulun turvallisuuskäytäntöihin tai opetussuunnitelmiin, eivätkä he ehdi suunnitella lukuvuoden työtään ja alkavia kurssejaan.
  • Uudella opettajalla ei ole tasa-arvoista mahdollisuutta perehtyä oppilaiden erityistarpeisiin ja suunnitella erityisoppilaiden opetusta, koska opettajalla ei ole laillista oikeutta tutustua oppilaita koskeviin tietoihin tai työnantajalla luovuttaa tietoja ennen kuin palvelussuhde on voimassa.


Espoossa 6.11.2014

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen hallitus

Hannu Suntio
puheenjohtaja

Irma Parijoki
sihteeri

Tiedoksi suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, kaupunginjohtaja

OAJ Pääkaupunkiseudun syyskokous 26.11.

OAJ PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHDISTYKSILLE JA SYYSKOKOUSEDUSTAJILLE!

OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Ruusutorpan koululla (os. Leppävaarankatu 24, 02600 Espoo) keskiviikkona 26.11.2014.

Sääntöjemme 12§ mukaan kutsu yhdistyksen varsinaiseen kokoukseen on toimitettava vähintään kaksikymmentä (20) päivää ennen kokousta jäsenyhdistyksille sähköpostitse lähetettävillä kutsukirjeillä. Tämä kokouskutsu on lähetetty puheenjohtajille 5.11.2014.

  • Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu alkaa klo 16.45.
  • ajankohtaisia edunvalvonta-asioita klo 17.30-18.00
  • Varsinainen kokous alkaa klo 18.00

Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 11§ määräämät asiat. Lisäksi kokouksessa valitaan alueyhdistykselle puheenjohtaja jäljellä olevaksi hallituskaudeksi eli kalenterivuodeksi 2015, nykyisen puheenjohtajan erotessa tehtävästään 31.12.2014 siirtyäkseen OAJ:n toimistoon työmarkkina-asiamieheksi vuoden vaihteen jälkeen.

Sääntöjen 10§ mukaan kukin jäsenyhdistys saa valtuuttaa yhdistyksen kokoukseen yhden äänivaltaisen edustajan jokaista alkavaa sataa (100) jäsenyhdistyksen tai sen alayhdistyksen henkilöjäsentä kohti.

Liitteessä on paikallisyhdistysten (ja niiden jäsenyhdistysten) sekä muiden jäsenyhdistysten jäsenmäärät (OAJ:n tilasto 31.10.2013). Äänivaltaa yhdistyksen kokouksissa käyttävät jäsenyhdistysten valitsemat edustajat, joilla kullakin on kokouksessa yksi ääni, jota ei voi valtakirjalla siirtää toiselle (sääntöjen 17§). Kokoukseen saavat osallistua kaikki henkilöjäsenet, vaikka äänivaltaa käyttävätkin vain valtakirjan saaneet. Toivomme paikalle runsasta osallistumista!

Paikallisyhdistykset ja jäsenyhdistykset antavat virallisille edustajille valtakirjan, jonka malli ohessa liitteenä. Pyydämme yhdistyksiä käyttämään tämän mallin mukaisia valtakirjoja.

Kokousmateriaali: Kokouksen asialista on kutsun liitteenä. Lisäksi liitteenä ovat hallituksen laatimat toimintasuunnitelmaesitys ja talousarvioesitys kalenterivuodelle 2015. Kokousjärjestelyihin liittyen lisätiedustelut puheenjohtajalta (laura.nurminen@edu.hel.fi).

TERVETULOA!

OAJ Pääkaupunkiseutu ry:n hallitus
Laura Nurminen puheenjohtaja

Liitteet:

Eläkeratkaisu

Perehdy uuteen eläkeratkaisuun, jota Akava ei allekirjoittanut: http://www.elakeuudistus.fi/

(hallituksen päätös 7.9.2013)

OAJ:n hallituksen linjauksen mukaisesti työaikakokeilujen tulee täyttää seuraavat yleiset periaatteet:

Kokeilussa sovellettavien palvelussuhteen ehtojen on oltava voimassa olevia parempia ja korjattava nykyisiä työaika- ja palkkausepäkohtia.
Kokeiltavan työaikajärjestelmän on asetettava työnteolle rajat.
Kokeilussa on opettajille turvattava vähintään nykyisiä koulu- ja oppilaitostyön keskeytysaikoja vastaavat vapaat.
Kokeilun työaikajärjestelmän on turvattava palkka kaikesta lisätyöstä.
Kokeilussa noudatettavan palkkausjärjestelmän on turvattava kaikkien osalta vähintään nykyistä vastaava palkkataso.
Kokeiltavan työaikajärjestelmän toimivuus edellyttää riittävän yksityiskohtaista työsuunnitelmaa, selkeitä soveltamisohjeita sekä toimivaa työajan seurantaa.

Lisäksi hallitus edellyttää paikallisesti seuraavia periaatteita:

Kokeilun on oltava irtisanottavissa myös määräaikaisena sopimuksena.
Peruspalkan lisäksi palkkaus määräytyy palkkausjärjestelmän mukaan, joka huomioi tehtävän vaativuuden ja ammatinhallinnan sekä työsuorituksen.
Nykyisen lukuvuoden työajan ylittävältä osalta maksetaan riittävä korotus vuosipalkkaan.
Työajan ylitys (lisätyö) korvataan.
Työaikasuunnittelun pelisäännöt on yhdessä laadittu ja hyväksytty.
Koko opettajakunnan tulee olla vahvasti mukana prosessin alusta lähtien.
Kokeiluun mukaan lähteminen on opettajalle vapaaehtoista.

Hannu Suntio, puheenjohtaja
Irma Parijoki, sihteeri

Opetusalan virka-ja työehtosopimus määrittelee työpäivien lukumäärän siten, että oppilas-ja opettajatyöpäivien lukumäärä on sama lukuun ottamatta ainoastaan opettajille kuuluvia opettajatyöpäiviä, joita on 3 ellei erikseen määrätä maksimissaan kahta ylimääräistä opettajatyöpäivää, jolloin näistä päivistä maksetaan opettajille ylimääräinen päiväpalkka (OVTES osio A §32, 1. mom., OVTES osio B §14, 1-3 mom). Peruskoulussa noudatetaan työajan osalta peruskoululain ja -asetuksen määräyksiä. Laissa todetaan, että lukuvuodessa on 190 työpäivää, joita vähentävät muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä (perusopetuslaki, 6. luku, § 23).

Kuntatyönantajan (KT) toimittamassa palvelussuhdeoppaassa opetushenkilöstön esimiehille todetaan seuraavaa: ”Peruskoulun oppilaiden vuotuisten koulupäivien teoreettinen lähtöluku on 190… Opettajan oppilastyöpäiviä voi olla vähemmänkin kuin koulussa on oppilaiden koulupäiviä… Lähtökohtaisesti kaikki täyttä työaikaa tekevät opettajat ovat velvolliset opettamaan kaikkina koulun työpäivinä… Ns. veso-päiviä on lukuvuosittain kolme ja kunkin päivän koulutukseen ja suunnitteluun käytettävän ajan pituus on 6 tuntia, joka on aktiivista työaikaa ja johon ei siis lueta matka-aikaa tai ruokailutaukoa… Työnantaja voi määrätä edellä mainittujen päivien lisäksi yhden tai kaksi lisätyöpäivää lukuvuodessa joko kunnan kaikille opettajille tai vain osalle… Kustakin lisäpäivästä työnantaja maksaa osallistumaan määrätylle opettajalle yhden päiväpalkan suuruisen korvauksen. Lisäpäivä tulee ajoittaa lukuvuoden/lukukauden alun tai lopun yhteyteen.”(Palvelussuhdeopas opetushenkilöstön esimiehille, V luku, 3.1- 3.3)

KT:n yleiskirjeessä 12/2000 todetaan seuraavaa:
”Oppilastyöpäivät on määrätty edelleenkin perusopetuslaissa ja -asetuksessa. Oppilastyöpäivät ovat "koulun" työpäiviä. Opettajatyöpäivillä tarkoitetaan työpäiviä, jolloin koulussa ei anneta opetusta vaan opettajat työskentelevät keskenään tai ovat työnantajan järjestämässä/määräämässä täydennyskoulutuksessa.

Jos paikallinen työnantaja katsoo tarkoituksenmukaiseksi, on mahdollista kolmen aikaisemman opettajapäivän lisäksi teettää opettajilla lukuvuodessa 1-2 muuta opettajatyöpäivää. Näitä opettajatyöpäiviä voidaan käyttää työyhteisön kehittämiseen, koulutuksen suunnitteluun ja -arviointiin tai muuhun työnantajan määräämään työskentelyyn. Kun ko. päivistä on siihen osallistuville opettajille maksettava päiväpalkka, on selvää, että päivien sisältö on oltava täysipainoinen sekä tarve ilmeinen. Toinen ko. päivistä voidaan, jos työnantaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi jakaa kahteen osaan ja pitää oppilastyöpäivinä oppituntien jälkeen.”

Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten Espoon ja Kauniaisten opettajien paikallisyhdistys ei hyväksy opettajien määräämistä työhön koulun kesäkeskeytyksen aikana. Mikäli ilmenee, että opettajia tällaiseen velvoitetaan, OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys ryhtyy kunnallisen pääsopimuksen III luvun 7§ - 8§ mukaisiin toimiin edellä mainittuihin seikkoihin viitaten.

Päiväkotien, koulujen ja muiden oppilaitosten syyslukukaudet ovat alussa, ja vielä on voimia jäljellä. Samalla Suomen talousnäkymät näyttävät heikentyvän, vaikka eurokriisi pelotteleekin vielä kauempaa Kuntataloudet nauttivat perinteisestä niukkuudesta, osittain Espoo ja Kauniainenkin valtakunnallisten tasausjärjestelmien vuoksi.

Sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä lisätään erityisesti syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tässä tarvitaan myös yhteistyötä monien muiden eri toimijoiden kanssa varsinkin ennen vuoden 2013 alussa alkavaa yhteiskuntatakuuta. Miten tämä hallituksen päättämä koko valtakunnan koulutus- tai työpaikka KAIKILLE -ohjelma toteutuu?

Eletään taas aikaa, jolloin tarvitaan lisää rahaa vuoden 2012 välttämättömiin palveluihin ja väännetään vuoden 2013 talousarvioita, joiden monien elintärkeiden toimintojen rahoitus on vaillinainen. Samalla kuitenkin luvataan läpinäkyvyyttä talouden hoitoon ja talousarvioihin. Myös seinäongelmat pitää panna kuntoon, ja kasvavassakaan kaupungissa ei riitä pelkästään uusien tilojen rakentaminen. Järjestömme on kartoittanut vanhojen oppilaitosten tilanteen: "Kunnissa leikitään terveyden kustannuksella: OAJ vaatii elvytyspaketilla vauhtia koulujen sisäilmakorjauksiin.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mielestä tuoreet tiedot sisäilmaongelmien laajuudesta ovat karmaisevia. - Jopa kahdessa kolmasosassa kouluja, päiväkoteja ja oppilaitoksia ilmoitetaan esiintyvän sisäilmaongelmia. Pelkästään kosteusvaurioiden vuoksi korjaustarpeessa olevia kouluja ja päiväkoteja on noin 2 000. Tilanteeseen on pakko puuttua viipymättä jo terveyssyistä. Oman kodin sisäilmaongelmien edessä ei kukaan jää levittelemään käsiään. Miksi näin sallitaan tehdä lasten ja nuorten sekä opettajien päivittäisen työympäristön kohdalla?" [21.8.2012]

Espoossa on havaittavissa jonkinlaista ripeyttä seinäasioissa. Valtuusto on päättänyt tuottaja-tilaaja -mallista, jossa uusi palveluliiketoimi tuottaa kaupunkikonsernin sisäisiä palveluja liiketaloudellisin periaattein, kustannustehokkaasti osto-osaamista korostaen. Jotkut ovat kertoneet kuitenkin havainneensa ainakin vielä melkoista tuhlailua. Onkin siis hienoa, että päättäjät ja virkamiehet jatkossa vaativat tietoonsa kaikki talousasioiden yksityiskohdat, erityisesti kiinteistökohtaiset vuokrasopimukset.

OAJ:n toinen syksyn kärkihanke on jäsenhankinta, erityisesti tämä koskee palkkakuopassa olevia lastentarhanopettajia. Mitä useampi opettaja on OAJ:n jäsen, sitä parempi palkka kaikilla opettajilla on. Tärkeät kuntavaalit lähestyvät. Monia jäseniämme on jo ehdokkaina. Heille tarjoamme mahdollisuuden esitellä teemojaan vaalikahviloittemme yhteydessä.

Yhdistyksemme työjaosto on kokoontunut valmistelemaan työseminaaria, jossa päätämme suureksi osaksi puolentoista vuoden toimintalinjoista. Tinkimätön edunvalvontamme jatkuu opettajien, lasten, nuorten ja muiden opiskelijoiden hyväksi.

Hannu Suntio, puheenjohtaja

Kiitos vielä kaikille mukana olleille onnistuneesta yhteistyöillasta 16.12.2011. Oman väen, poliittisten päättäjien ja työnantajien edustajien palaute on ollut erittäin myönteistä, ja kansanedustaja Sanna Lauslahti kirjoittikin blogissaan: "Päivä päättyi OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen perinteiseen vaikuttamisiltaan. Ilta oli todella hyvä. Sain kuulla kommentteja ja ajatuksia varhaiskasvatuksesta aikuisten kouluasteille asti."

Ammatillisten oppilaitosten opettajat (AOO), Sosiaali- ja terveysalan opettajat (STO) ja Luonnonvara-alojen opettajat (LUOVA) ovat nyt yhdessä Ammatilliset opettajat (AO). Tavoite on saada vastaava yksi yhdistys paikallisyhdistyksemme alueelle vuoden 2012 aikana.

Tämän vuoden alusta aloittaa toimintansa myös laaja-alainen, Espoon kaupungin sivistystoimen työnantajien ja työntekijöiden neuvottelukunta.

Yhdistyksemme edustajat toimivat aktiivisesti opettajien sekä kasvatuksen ja koulutuksen puolesta viime syksynä perustetun lähes 20 000 jäsenen OAJ:n pääkaupunkiseudun alueyhdistyksen hallituksessa ja muissa toimielimissä.

Heti tammikuun lopussa on Educa ja OAJ-risteily: Jännitämme myös, kuka saa OAJ:n myöntämän Vuoden koulutusvaikuttajan tittelin. Samassa yhteydessä pidetään OAJ:n valtakunnalliset puheenjohtajapäivät. Tämän tapahtuman koen mielekkääksi lähtölaukaukseksi omalle edunvalvontatoiminnalleni, sillä Olli Luukkaisen ja kaikkien muiden omien parhaiden asiantuntijoittemme lisäksi valtakunnansovittelija Esa Lonka esittää "huomioita ja reunamerkintöjä työmarkkinasyksystä 2011 sekä ennusteita eteenpäin".

Oma hallituksemme kokoontuu ensimmäisen kerran maanantaina 6.2.2012 päättämään toiminnastaan vuosikokouksen päättämien raamien mukaan. Suurin haaste lienee syksyn kuntavaalit.

Tervetuloa ja -menoa mukaan!

Hannu Suntio, puheenjohtaja

Näin lukuvuosien alussa toivotan menestystä Espoon ja Kauniaisten päiväkotien, koulujen ja muiden oppilaitosten opettajille. Elämme taloudellisesti arvoituksellisia ja epävarmoja aikoja. Pahimmassa tapauksessa niukkuus voi saavuttaa myös kasvatuksen ja opetuksen - murtaa talouden kivijalan.

Nyt kaikkien jäsenyhdistystemme toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa järjellisin perustein työnantajiensa päätöksiin. Kovimmat leikkaukset uhkaavat päiväkoteja, ammatillisia oppilaitoksia ja korkeakouluja sekä kulttuuriopetusta. Valtiovalta on hallitusohjelman kautta luvannut turvata, jopa parantaa, perusopetusta. Mutta jos kunnat tuottavuusohjelmillaan vähentävät oppitunteja ja suurentavat ryhmäkokoja, valtion ryhmäkokojen pienentämisrahat vain paikkaavat näitä leikkauksia ja parhaimmissakin tapauksissa vain vähän alentavat ryhmien oppilasmääriä.

Valtiovallan ottaa ja antaa -peli älköön sokaisko meitä ja estäkö meitä toimimasta koulutuksen parhaaksi. Vain osaaminen voi taata hyvän talouden sekä kuntien palvelut.

Hannu Suntio, puheenjohtaja, syyskuussa 2011

OAJ:N VALTUUSTO 2010 - 2014

Jäsenyhdistyksistämme edustajia sai vain EKOAY, jonka neljä valittua ovat Martti Hellström, Heli Siberg, Leena Taimela-Helenius ja Johanna Ylinen. Voitte tutustua heihin ja seurata heidän toimintaansa oaj-läisten yhdistysten sivuilta, hakukoneiden avulla ja eri tilaisuuksissa. Heillä on myös omia sivuja ja blogeja. Hallitus kutsuu heidät kokouksiinsa, joissa he varmaan voivat kertoa myös muiden opettajaryhmien kuulumisia perinteisessä EKPY:n yhteistyöhengessä.

HALLITUSKUULUMISIA

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ALUEYHDISTYKSEN PERUSTAMINEN:

Pääkaupunkiseudun alueverkosto on lähettänyt alueensa paikallisyhdistyksille ja Helsingin yhdistyksille tiedustelun todennäköisesti perustettavaan ”OAJ:n pääkaupunkiseudun alueyhdistykseen” liittymisestä Yhdistyksemme on käsitellyt asiaa hallituksen kokouksissaan useamman vuoden aikana ja pääsääntöisesti suhtautuminen on ollut myönteistä, ja hallitus on kehottanut jäsenyhdistyksiä tiedottamaan asiasta jäsenilleen. Vuosikokouksen 2009 päättämä vuoden 2010 toimintasuunnitelma päättyy seuraavasti: ”Osallistutaan alueyhdistyksen perustamistoimiin.” Hallitus esittää kokouksessaan 8.3.2010, että se osallistuu pääkaupunkiseudun 1.1.2011 toimintansa aloittavan alueyhdistyksen perustamiseen syksyllä 2010 OAJ:n päätösten mukaisesti.

Hannu Suntio, pj.

Hannu Suntio 27.9.2010

MITEN SAISIN HALLITUKSEN KEHITTÄMÄÄN TOIMINTAANSA?

Aluksi hallitus määrittelee tavoitteensa (toimintasuunnitelma ja toimihenkilöiden toimenkuvat) ja innostaa (motivoi) tavoitteiden saavuttamiseksi.

  • puheenjohtajalla päävastuu
  • yhteiset pelisäännöt
  • korostetaan oikeutta ylpeyteen työn tuloksista
  • tavoitteet ja tehtävät ajantasaistetaan jatkuvasti
  • vastuuta ja valtaa kaikille hallituksen jäsenille
  • tunneäly, empatia, yksinkertaisuus (mutkattomuus) ja kärsivällisyys peliin

Hoidetaan hallinto hyvin: ohjelmat ja strategiat.

  • kokousten sekä koulutus- ja vaikuttamistilaisuuksien hyvä valmistelu
  • yhteisöllisyyden rakentaminen ja vahvistaminen (ME)
  • työskennellään kaikki yhdessä mutta erityisesti puheenjohtaja panee itsensä likoon
  • aito kuuntelu
  • kaikkien vaikuttamismahdollisuudet turvataan

Jatkuva muutos on välttämätön.

  • kehitetään ja edistetään osaamista
  • arvioidaan yhdessä
  • suhtaudutaan myönteisesti välttämättömään muutokseen

OLEN
sosiaalinen, kekseliäs, avoin, rehellinen, määrätietoinen, nöyrä, reilu, rohkea, aidosti kiltti, ketterä, rauhallinen, vaatimaton, huumorintajuinen, luotettava…
Tehtävä: Keksi lisää haasteellisia adjektiiveja :)

OSAAN, TOIMIN JA VÄLITÄN

Hannu


Vanhat tekstit ovat luettavissa Arkisto-sivulla.