Arkisto




Lämmin kiitos kaikille opetukseen ja kasvatukseen osallistuneille. Vaikka koko syksyn on Sipilän hallituksen toimesta tehty merkittäviä leikkauksia varhaiskavatukseen ja muuhun koulutukseen, niin periksi emme anna, vaan jatkamme työtämme jatkossakin uskoen lasten ja nuorten kasvatukseen ja koulutukseen. OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys toivottaa rauhallista ja hyvää joulua sekä onnellista uutta vuotta 2016.

Hannele Heikkinen-Hellsten, tiedottaja

Rentouttavaa kesälomaa kaikille opettajille kesällä 2015!

Lukuvuosi 2014-15 on päättynyt ja opettajien lomakausi on alkanut. Nautittepa sitten lomaanne Suomen kauniissa suvessa tai ulkomailla, niin tärkeää on nyt nollata edellinen vuosi ja kerätä voimavaroja seuraavaa lukuvuotta varten. Opettajalta odotetaan tänä päivänä uusia innovaatioita ja oivalluksia omassa työssään. Kesäloma palvelee parhaimmillaan tätä uudistumisprosessia.

Hannele Heikkinen-Hellsten, tiedottaja

Hyvää alkavaa kevätlukukautta 2015!

Rohkeutta, luovuutta, voimia ja uskoa koulu- ja edunvalvontatyöhön. Yhdessä voimme vaikuttaa ja saavuttaa vain sellaista, josta unelmoimme. Suomalaisen opettajan työ on maailmalla korkeasti arvostettua ja meihin luotetaan. Olkaamme rohkeita tuomaan omaa osaamistamme esille erilaisissa neuvottelu- ja markkinointitilaisuuksissa työnantajien ja muiden sidosryhmien kanssa.


OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys toivottaa jäsenilleen innostusta, luovuutta ja menestystä koulutyöhön



OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys toivoo rentouttavaa ja onnellista kesäaikaa






OIKEIN ILOISTA, ONNELLISTA JA VIRKISTÄVÄÄ KESÄÄ!

- Hallitusväki

Neiti Kesä

Sinun hymysi on usko
täysi elämä
kaunis jano

Kursailematon toivo katsoo silmistäsi
hiustesi valkoisten pilvien alta
tuulessa heiluvien heinien vapaudesta
ryöpsähtää myönteinen voima

Kirkas valo syrjäyttää
mustat nokkivat linnut

Uupumus takeretuu
vain saadakseen levon jälkeen
uuden päivän
ilon

Ja sinun hymysi on onnen maa.

Hannu

järjestetään Omniassa Lehtimäentie 1A tiistaina 23.4.2013.

Koulutuskuntayhtymän johtaja Tapio Siukosen ja Espoon sivistystoimenjohtaja Sampo Suihkon puheenvuorot klo 17.00.

Kokous alkaa klo 18. Jäsenyhdistysten jäsenet tervetuloa osallistumaan.

Yhdistysten viralliset kokousedustajat on valittu EKPY:n vuosikokouksessa lokakuussa 2012.




Hei!
TERVETULOA OAJ:N JÄSEN JA KUNTAVAALIEHDOKAS!
Sellon Robert's Coffee -kahviosta on varattu paikka OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen vaalikahviolle keskiviikkona 17.10.2012 klo 17.30-18.30

Pöydät, kahvitermokset, pullat, kupit, maidot, sokerit ym. ovat valmiina Tule esittelemään teemojasi kansalaisille!

Ystävällisin terveisin
Tarja, Irma ja muu hallitusväki

OIKEIN VIRKISTÄVÄÄ KESÄÄ TEILLE ESPOON, KAUNIAISTEN JA SUOMEN OPETTAJAT JA MUUT IHMISET! SEURAAVIN RUNONI SANOIN:

Sydämeni katiska
nielaisee
leikatun nurmen tuoksun
vihreyden
kukkalautat


ui kesä
eteisestä kamariin
notkea kala

Hannu S.

Toivotuksiin yhtyvät Irma, Soili, Tarja, Erkki, Pentti, Jari ja muu edunvalvontaväki.

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys osallistuu Hyvä joulumieli -keräykseen 500 eurolla.

Hyvää joulua ja onnea vuodeksi 2012!





OAJ:n Espoon ja Kauniaisten edunvalvontatiimi toivottaa suloista ja virkistävää kesää:

Pitkän tyvenen jälkeen
tuuli kaivoi muististaan jonkin lyhyen jutun.

Haapa havahtui hetkeksi.
Kaurapelto hymähti.

Harakka nauroi ääneen.

Pentti Saaritsa

Osaamisen Puolesta, syrjäytymistä vastaan!
TOIMI     VÄLITÄ     ÄÄNESTÄ
Hyvä Kansanedustajaehdokas,
Opetusalan ammattijärjestö on julkaissut Päättäjän päiväkirjan koulutuksen puolestapuhujalle. Lisä- ja yhteystietoja siitä ja muista infopaketeista, teeseistä ja visioista on sivuilla www.oaj.fi.

Hyvä Äänestäjä,
kasvatus ja opetus ovat hyvinvointivaltion tärkein voimavara ja tulevaisuudentekijä. Ihminen joka saa kasvaa ja oppia turvallisessa kodissa, koulussa ja oppilaitoksessa pärjää elämässään.

Arvoisa Uudenmaan vaalipiirin Ehdokas, jos allekirjoitat yllä olevat ajatukset, lähetä nimesi ja äänestysnumerosi osoitteeseen miika.aittala@iki.fi, niin ne päivitetään tähän alle vaalipäivää edeltävänä iltana.

Ehdokkaiden allekirjoitukset aakkosjärjestyksessä:

Fredrik Almqvist, 369
Inka Hopsu, 10
Jukka Karhula, 299
Tommi Laakso, 88
Sanna Lauslahti, 91
Mari Rantanen, 397
Raija Vahasalo, 105
Hyvää talvilomaa kaikille!
Hallituksen kokous 7.2.2011

Tämän vuoden ensimmäinen kokous on poikkeuksellisesti Omnian toimipisteessä: Kirkkokatu 16, Espoon keskus, klo 18 (kahvit klo 17.30).

Päätämme:

  • pääkaupunkiseudun alueyhdistyksen perustamiseen liittyvistä toimenpiteistä
  • vaikuttamisesta ja yhteistyöstä (mm. eduskuntavaalit, jäsenyhdistysten tukeminen, paikalliset neuvottelut)
  • varapuheenjohtajista ja muista toimihenkilöistä; jaostoista ja toimikunnista
  • kokouspäivistä
  • TYÖTAISTELUORGANISAATIOSTA

Tervetuloa!
Työjaosto


Hallituksen päätöksiä 25.10.2010

Yhdistyksemme hallitus totesi viime kokouksessaan, että työnantaja on yksipuolisesti suunnannut päiväkotien, peruskoulujen ja lukioiden tuloksellisuuserän henkilökohtaisiin lisiin eikä hankeperusteisiin palkankorotuksiin, mitä emme voi hyväksyä valtakunnallisen sopimuksen hengen vastaisena. Seuraava kokouksemme on ensi maanantaina 15.11. klo 18.00, kahvit klo 17.30. TERVETULOA päättämään ja keskustelemaan sopimuksista, neuvotteluista, koulutuksesta, vaikuttamisesta, yhteistyöstä; pääkaupunkiseudun alueyhdistyksen perustamisesta, kotisivujen parantamisesta, Akavan ja OAJ:n toiminnasta... Ja vielä tosi iloinen uutinen: Pohjois-Espoon musiikkikoulun opettajat hakee jäseneksemme - siitäkin päätämme.

Working Class Heroes -tiimi: Hannu ja muu työjaosto

Tiedotetaan – vaikutetaan – tehdään yhteistyötä
KUTSU 6.4.2010

OAJ:N ESPOON JA KAUNIAISTEN PAIKALLISYHDISTYS
ESBO-GRANKULLA LOKALFÖRENING

Komeetankuja 1 A, 02210 Espoo, puhelin 884 3183
Sähköposti toimisto@ekpy.pp.fi, kotisivut www.ekpy.pp.fi

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys järjestää 7. – 8.5.2010 yhteistyöseminaarin kulttuurikeskus Sofiassa, Vuosaaressa, www.kulttuurikeskussofia.fi

Kohderyhmä: työnantajien edustajat, luottamusmiehet, hallituksen kokouksiin kutsuttavat ja jäsenyhdistysten edustajat

Ohjelma (tarkennuksia myöhemmin):

Pe 7.5.
Klo 17.00 Kokoontuminen, keskustelua ja tulokahvit
Klo 18.00 Espoon ja Kauniaisten koulutuksen nykytila ja tulevaisuus
   sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä ja Omnian johtaja Sampo Suihko
Klo 20.30 Illallinen ja illanvietto

La 8.5.
Klo 8.00 Aamiainen
Klo 9.00 Yhteispelillä työyhteisöä kehittämään
Klo 10.00 OAJ:n puheenjohtajapeliä (ehdokkaiden esittely)
   Tietoiskuja (alueyhdistys, uusi sopimus, ajankohtaista)
   Pelivälineet käyttöön (vaikuttamisen vuosikello ym.)
   Tauko sopivasti
Klo 13.00 Lopuksi lounas

Ilmoittautumiset sähköpostitse tiistaihin 20.4.2010 mennessä koulutusasiainhoitajalle osoitteeseen: tarja.koskinen@emo.fi
Laitathan mukaan tiedot mahdollisista erityisruokavaliotoiveistasi.

Tervetuloa!

Hannu Suntio
puheenjohtaja

Tarja Koskinen
koulutusasiainhoitaja



OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys
Kasvatuksen ja opetuksen yhteistyöseminaari 7. - 8.5.2010 Kulttuurikeskus Sofia Vuosaari

Ohjelma

Perjantai 7.5.

Klo 17.00
   Kokoontuminen, keskustelua ja tulokahvit
   Tervetuloa
   Hannu Suntio

Klo 18.00
   Espoon ja Kauniaisten koulutuksen nykytila ja tulevaisuus
   sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä
   Omnian johtaja Sampo Suihko
   Lyhyet kommentit
   OAJ:n puheenjohtajaehdokkaat
   Risto Kangas
   Päivi Koppanen
   Pekka Lempiäinen
   Olli Luukkainen
   Keskustelua

   Puheenjohtajapelin avaus, ehdokas Risto Kangas

Klo 20.30
   Illallinen ja illanvietto

Lauantai 8.5.

Klo 8.00
   Aamiainen

Klo 9.00
   Yhteispelillä eteenpäin - edunvalvontaa tiedottaen ja vaikuttaen   Hannu Suntio

Klo 10.00
   OAJ:n puheenjohtajapeliä, AVOIN TILAISUUS
   ehdokkaiden esittely
   Hannu Suntio
   Ehdokkaat Koppanen, Lempiäinen ja Luukkainen tentissä
   Martti Hellström

Klo 11.00
   Tauko

Klo 11.15
   OAJ:n pääkaupunkiseudun alueyhdistys
   Soili Latvala ja Leena Taimela-Helenius

Klo 11.30
   Ryhmätyöt: tiedottamis- ja vaikuttamistoiminnan suunnittelua
   Tarja Koskinen
   Ryhmätöiden aiheet (eri lomake):1. Yhteistyöilta: osallistujat, teemat; 2. Kotisivut, media; 3. Eduskuntavaalit; 4. Muu edunvalvonta- ja vaikuttamistoiminta

Klo 13.00
   Lopuksi lounas

Yhdistyksen edustajat OAJ:n pääkaupunkiseudun alueverkostossa:

SOILI LATVALA (uusi)
PENTTI MARJALAHTI
HANNU SUNTIO
LEENA TAIMELA-HELENIUS

Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) ALUEVERKOSTO on saanut OAJ:n hallitukselta valtuuston linjauksen mukaisen toimeksiannon selvittää, millaisin edellytyksin alueelle voitaisiin perustaa uusi ALUEYHDISTYS. Toteutuessaan yhdistyksessä olisi noin viidennes koko Suomen opettajista ja se muodostuisi paikallisyhdistyksistä. Alueverkosto selvittää, miten rahoitus ja muu organisointi olisi järjestettävä. Se myös kartoittaa verkoston kaupunkien OAJ:laisten yhdistysten halukkuutta yhdistyä alueyhdistykseksi järjestämällä informaatio- ja keskustelutapaamisia. Maakuntien OAJ-yhdistyksissä on herännyt uudenlaisen organisoitumisen tarve varsinkin valtion aluehallinnon uudistamisen myötä. Tehtävä on pääkaupunkiseudulla haasteellinen, koska yleissivistävien ja ammatillisten opettajien, varhaiskasvattajien ja yliopistonlehtoreiden oma organisoituminen, toiminnan rahoittaminen ja yhteistyötahot ovat erilaiset.

Alueverkosto järjestää tammikuun lopulla Akavatalon Valopihalla ensi vuonna voimaan tulevista perusopetuslain muutoksista tilaisuuden, jossa käsitellään erityisopetuksen uudistamista. Lakimuutokset asettavat vaateita mm. opettajien täydennyskoulutukseen ja opetusryhmien kokoon. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden integroiminen perusopetusryhmiin haasteellistaa monet opetuskäytännöt aivan uudella tavalla. Työryhmän kokoonkutsujana allekirjoittanut.

Leena Taimela-Helenius 6.12.2009

Myönteisiä opetusuutisia

Espoon peruskouluja ja lukioita ensi syksystä uhannut kymmenen prosentin oppitunti(tuntikehys)leikkaus on pienentynyt puoleentoista prosenttiin. Kiitos poliittisille päättäjille - vaikka taas jäi tuo osaamisen nipistys - mutta ennen kaikkea aktiivisille ja valppaille vanhemmille. (Tässä linkki heidän sivuilleen.)

Ensi vuoden alusta päivähoito siirtyy sivistystoimeen omana tulosyksikkönään. Yhdistyksemme on toiminut tämän kasvatuksen ja opetuksen jatkumon puolesta jo yli kymmenen vuotta lastentarhanopettajien asiantuntevasta aloitteesta.

Opetusministeriä tukee merkittävästi pysyvällä lisärahoituksella Espoon musiikkioppilaitosten opetusta. Espoon musiikkiopisto EMO kasvaa Suomen suurimmaksi musiikkiopistoksi Kuopion konservatorion rinnalle, ja musiikkiopisto Avonia alkaa saada valtionapua.

Hannu Suntio  29.11.2009

Taloudellisen taantuman ja sikainfluenssan aikaan

Suomi on finanssikriisin jälkeen syvässä taantumassa muttei lamassa. Pankeissa on rahaa ja monet sijoitukset esim. rahastot kasvavat. Siis elvytysresursseja lienee mm. oppilaitosten rakentamiseen ja niiden kunnostamiseen. Arvovalinnat määräävät mihin rahaa käytetään. Onko talous ihmistä varten vai ihminen taloutta varten?

Nyt on tärkeintä varmistaa, että osaaminen lisääntyy ja syrjäytyminen ehkäistyy. Näin kansantaloudellisesti opetukseen panostaminen on hyödyllistä ja parasta investointia tulevaisuuteen mutta vaatii pitkäjänteistä, kärsivällistä ajattelua ja siis pidättäytymistä paniikkisäästöistä, leikkauksista, jotka vain lisäävät menoja sytyttämällä esim. sosiaali- ja terveystoimeen rahaa polttavia tulipaloja.

Vuodet 2009 - 2012 voivat olla hyvin tuhoisia opetukselle, sivistykselle ja sitä kautta koko hyvinvoinnille. Esimerkiksi Espoon korkein virkamiesjohto on tuottavuusohjelmissaan tuhon tiellä esittäessään perusopetukseen kymmenen prosentin leikkausta.

Espoossa peruskoulun ja lukion lisäksi kovimmat supistuspaineet kohdistuvat päivähoitoon, erään vertailututkimuksen mukaan päivähoitoon on kulunut rahaa 60 miljoonaa euroa tuloksettomasti. Tutkimuksen mukaan myäs perusopetus on tuhlannut 50 miljoonaa euroa, kun sitä verrataan Espoon kanssa samankaltaisiin kaupunkeihin. Aika rankkaa ja rohkeaa "tutkimusta", kun oppilaat, opettajat ja muut työntekijät kokevat elävänsä niukkuudessa ja esimerkiksi oppikirjoja kierrätetään vähintään kolme vuotta. 

Tosiasiassa valtio kurjistaa kuntia ja pakottaa niitä järjettämiin leikkauksiin, siis mukamas "säästöihin". Jäsenistämme lähes 40 prosenttia opettaa oppilaitoksissa, jotka saavat resurssinsa pääosin suoraan valtiolta. Omnian ammatillisen opetuksen palkkoja yritettiin jo leikata, mutta pystyimme kohtuulliseen torjuntasopimukseen. Musiikkiopistoista ja -kouluista neljä laajan oppimäärän valtionapua saavaa opistoa (yksi Kauniaisissa) pärjäävät kohtuullisesti. Muiden asema on hyvin vaihteleva. Laajan oppimäärän opistot saavat toiminta-avustusta säännällisesti ja sopimuksin turvatusti myäs kunnalta.

Yhdistyksemme toimii jatkuvasti ja määrätietoisesti koulutuksen ja sivistyksen puolesta. Juuri nyt elämme vaaran vuosia, myös sikainfluenssa hyökkää päiväkoteihin, kouluihin ja muihin oppilaitoksiin.

Haasteita riittää. Poliittisten päättäjien lisäksi kaikilla vaikuttajilla ja vallanpitäjillä on suuri vastuu yhteisestä menestyksestämme yli omien ahneiden tarpeiden.

Hannu Suntio 22.10.2009

Hallituksen vaalin ohjesääntö uusiksi

Työjaosto esittää jäseniltä tulleiden kannanottojen perusteella vielä jäsenyhdistysten JÄSENMÄÄRIIN perustuvaa korjausta: ELY:lle yksi paikka lisää ja EKOAY:lle yksi paikka lisää.

Hannu Suntio, puheenjohtaja
Irma Parijoki, sihteeri

Paikallisyhdistykset ovat alueensa vahvoja vaikuttajia päiväkodeista yliopistoihin

OAJ:n paikallisyhdistyksissä alueen eri kasvatus- ja opetusalat valvovat jäsenistönsä etua. Paikallisyhdistykset voivat olla paikallisia tai oppilaitoskohtaisia. ESPOON JA KAUNIAISTEN PAIKALLISYHDISTYS on ns. C-mallinen yhdistys, joka koostuu alueensa jäsenyhdistyksistä. OAJ:n hallitus hyväksyi vuoden 1998 alussa paikallisyhdistyksen säännöt ja myönsi yhdistykselle työnantajan edustajien kanssa käytäviin paikallisiin neuvotteluihin NEUVOTTELU- JA SOPIMUSVALTUUDET. Kokoamme alueellamme sijaitsevien peruskoulujen, lukioiden, päiväkotien ja ammatillisten oppilaitosten OAJ:laisen edunvalvonnan samojen seinien sisään. Yhdistyksen toimielimiä ovat yhdistyksen kokoukset ja hallitus.

Yhdistyksen hallituksessa kohtaavat monien eri oppilaitosmuotojen edustajat ja kulttuurit. Yhteistyö on hedelmällistä. Opetus- ja kasvatusala käyvät läpi jatkuvaa muutosta, joten koulutuksen kenttä monimuotoistuu haasteellisesti. Koulutuksen ylläpito-organisaatiot muuttavat muotojaan, ja koulutuksen järjestäjät ovat tiiviissä yhteistyössä. Siksi monialainen edunvalvonta käy yhä tärkeämmäksi. Kokouksissa jäsenyhdistykset raportoivat ja keskustelevat edustamiensa oppilaitosten käytännöistä ja haasteista. Yhdistys voi myös sääntöjensä mukaan mm. tehdä esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja, järjestää kokouksia, kursseja, esitelmä- ja luentotilaisuuksia sekä järjestökoulutustilaisuuksia. Se voi toimittaa ja levittää ammattiyhdistystoimintaa sekä kasvatus- ja opetustointa käsitteleviä julkaisuja.

Tärkeä osa yhdistyksen toimintaa ovat PAIKALLISNEUVOTTELUT. Prosessi käynnistyy, kun luottamusmies tai yhdistys tuo korjausta tai täydennystä vaativan asian paikallisyhdistyksen hallitukseen käsiteltäväksi. Tarpeen vaatiessa hallitus päättää pyytää paikallisneuvottelua työnantajalta ja nimeää henkilön, johon yhteys otetaan. Neuvottelun käyvät luottamusmies ja/tai yhdistyksen puheenjohtaja tai muu nimetty henkilö. Yleensä neuvottelu on koordinoitu PÄÄLUOTTAMUSMIEHELLE. Jos sopimus syntyy, paikallisyhdistys allekirjoittaa sen tai antaa valtakirjan neuvottelijalle. Siinä tapauksessa, että neuvottelu päättyy erimielisyyteen, neuvottelija selostaa tilanteen yhdistyksen hallitukselle, joka päättää, viedäänkö asia keskusneuvotteluun.

Paikallisyhdistyksen rooli OAJ:laisessa edunvalvonnassa on siis erittäin tärkeä. Yhdistys seuraa alueensa koulutuksen ja kasvatuksen käytäntöä ja ryhtyy tarvittaessa toimiin jäsenistön etujen turvaamiseksi. Edunvalvonta ei kuulu kaduille, kuten viime aikoina on käynyt Kreikassa, vaan sivistyneen sopimisen kulttuurin piiriin yhdessä työnantajapuolen kanssa. Päättyvän edunvalvontavuoden 2008 lopuksi ja uuden vuoden 2009 kynnyksellä EKPY:n hallitus on pohtinut keinoja, joilla yhdistyksen toimintaa entisestään tehostetaan. Ideoikaa tulevaa toimintaa yhdessä EKPY:n hallituksen kanssa ja lähettäkää viesti sähköpostiin.

Leena Taimela-Helenius

Virka- ja työehtosopimus vuosiksi 2007 - 2009 valmis, mutta edunvalvontatyö täydessä käynnissä

Uusi sopimus on allekirjoitettu, ja se tuo meille opettajille erisuuruisia prosenttipohjaisia korotuksia järjestelyerien kohdennuksien takia. Nuo järjestelyerät päätetään järjestömme sisäisinä ratkaisuina. Korotusprosentteja tässä sopimuksessa perusteltiin sopimusalojemme naisvaltaisuudella ja koulutustasolla, kuten jo maan hallitusohjelma linjasi. Nyt sopii toivoa, ettei inflaatiokehitys mitätöi palkkaratkaisua. Sopimukseen on oltu paikallisyhdistyksessämme tyytyväisiä ja vähemmän tyytyväisiä prosenttien kohdistamisen mukaan. Ratkaisussa ei otettu huomioon esimerkiksi OAJ:n yleissivistävien opettajavaltuutettujen eli YSI:n tekemiä linjauspäätöksiä. Me kaikki emme siis tule saamaan 11 prosentin palkankorotuksia sopimuskaudella, edellinen luku on sopimuksen yhteenlaskettu kustannusvaikutus. On kuitenkin myönteistä, että sopimuksemme rajoittuu pariin vuoteen ja ettei korotusprosentteja ole sidottu työntekijämääriin, kuten osittain hoitoalan ratkaisussa.

Valtuuston syyskokouksessa marraskuussa 2007 nousi esille yhtenä tärkeimmistä uusien alueyhdistysten perustaminen ja mahdollisten alueasiamiesten tarve. Joitain alueyhdistyksiä on jo toimimassa, ja kokemuksia kerätään. Kuitenkin esimerkiksi kuntien Paras-hanke on vasta muovaamassa alueiden yhteistyötä uuteen uskoon, joten omat yhdistyksemmekin katsovat parhaimmaksi miettiä ja katsastaa rauhassa, millainen kuntarajat ylittävä yhteistyö olisi järkevää alueellamme. Olemme pohtineet yhteistyökuvioita mm. HEV-tapaamisissamme Helsingin ja Vantaan kanssa. Alueverkoissa on asiasta keskusteltu. Organisaatiomme on monikerroksinen: superalueyhdistyksien toimiessa tulee harkita omien yhdistysten, piiriyhdistysten, paikallisyhdistysten ja alueverkostojen työnjakoa ja karsia päällekkäistä toimintaa. Työnantajat ovat yhteistyössä yli kuntarajojen ja oppilaitoksia perustetaan kuntarajoja ylittävästi, joten ilmiselvästi myös meidän tulee toimia kuntarajat ylittäen. Uusia alueyhdistyksiä tulee Espoon OAJ-valtuutettujen mielestä perustaa kunkin kunnan ja alueen omien tarpeiden mukaan. Oppilaitosten moninaiset omistusjärjestelyt on otettava huomioon - säätiöt, osakeyhtiöt, kuntayhtymät jne. Edunvalvonta muuttaa täten muotoaan jatkuvasti. Paikallisyhdistyksissä toimivilla on näköalapaikka koulutuksen järjestämisen haasteisiin. Kuluvana vuonna muutoksen virrassa ovat olleet varsinkin EVTEK ja OMNIA. Työn vaativuuden arviointi on saatu kunnissa päätökseen. TVA-rahaa on jaettu ryhmälle kerrallaan, yleissivistävä sektori jakoi sen tällä kerralla pääosin erityisopettajille. On myönteistä, että rahaa ei lähdetty jakamaan aivan pikkusummittain mahdollisimman laajasti, jolloin siitä ei olisi juurikaan hyötyä kenellekään. Toisaalta vaativuustekijöiden määrittely on vaikeaa ja voi herättää jatkossa avoimia kysymyksiä. Kun jotain ryhmää palkitaan, toinen jätetään palkitsematta. Kannustinjärjestelmien tulisi kannustaa, ei herättää pahaa mieltä. Arviointityö on onneksi toistaiseksi jatkuva prosessi, ja uusien kannustettavien etsintä jatkuu kunnissa. OAJ kerää luonnollisesti tietoa kuntien TVA-ratkaisuista edunvalvontatyön tueksi. Me opettajat olemme kouluttamisen ja kasvattamisen ammattilaisia, jotka yhteistyössä vanhempien ja päättäjien kanssa toimimme hyvän huomisen puolesta. Koulutusjärjestelmämme kerää mainesanoja maailmalta. Suomi kouluttaa tasokkaasti keskimääräisin rahoituspanoksin. Tässä piilee myös vaara siitä, ettemme osaa arvostaa työtämme tarpeeksi. Jossain voi herätä ahaa-oivallus, että suomalainen opettaja tekee työtä vilpittömästi ja kutsumuksellisesti vähäisestäkin korvauksesta. Julkinen sektori ei voisi maksaa yksityisen palkkoja? Kyllä se voi, jos koulutus nähdään tarpeeksi tärkeäksi kohtalonkysymykseksi suomalaiselle yhteiskunnalle ja hyvinvoinnille. Tyytyväiset opettajat - tyytyväinen koulu.

Leena Taimela-Helenius
Paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys -
Esbo-Grankulla lokalförening ry.
11.12.2006

Lausunto EVTEK-ammattikorkeakoulun ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian yhdistämisestä

EVTEK-ammattikorkeakoulun ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian yhdistämistä suunnitellaan osana pääkaupunkiseudun ammattikorkea­koulujen rakenteellista kehittämistä. OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys kannattaa koulutuspoliittisesti järkevää ammattikorkeakoulukentän kehittämistä silloin, kun tarkoituksena on parantaa ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä ja koulutuksen laatua. Ehdotetulla yhdistämisellä luodaan maan suurin ammattikorkeakoulu, minkä johdosta uudistuksen tulos vaikuttaa olennaisesti koko maan ammattikorkeakoululaitoksen toiminnan tuloksiin.

Motivoitunut henkilöstö ja toiminnalle annetut riittävät resurssit ovat ammattikorkeakoulun toiminnan kannalta keskeisiä vaatimuksia. Nykyisten ammattikorkeakoulujen henkilöstöstä ja uuden ammattikorkeakoulun toimintaresursseista on huolehdittava jo suunnittelun alkuvaiheessa eikä myöhemmin yhdistämispäätöksen tekemisen jälkeen niin kuin nyt aiotaan tehdä.

Henkilöstön asema on taattava niin, että uuden ammattikorkeakoulun palvelukseen siirretään vain sen toiminnan kannalta tarpeellinen ja tulorahoituksen kannalta mahdollinen määrä henkilökuntaa. Nykyisten ammattikorkeakoulujen ylläpitäjäkuntien on otettava loppuhenkilöstö palvelukseensa. Korkeatasoisen koulutuksen kannalta riittävät resurssit voidaan taata vain siirtämällä nykyiset tilat veloituksetta uuden ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle.

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys kannattaa ehdotettua EVTEK-ammatti­korkeakoulun ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian yhdistämistä, mutta edellyttää, että uuden ammattikorkeakoulun henkilöstön aseman ja toimintaedellytykset takaavat päätökset tehdään yhdessä yhdistämispäätösten kanssa. Vain näin voidaan taata uudistuksen onnistuminen.

Hannu Suntio
puheenjohtaja

Irma Parijoki
sihteeri

Opettajat sivuun kuntien päätöksenteosta?

Aika ajoin nykymediassa on julkaistu mielipiteitä, joissa vaaditaan kuntien työntekijöitä pois kaupunginvaltuustoista ja -hallituksista. Näkemystä perustellaan yleensä sillä, että kunnat eivät kykene vähentämään henkilöstönsä lukumäärää tarpeeksi radikaalisti, kun valtuustossa istuu kaupungin työntekijöitä vaalimassa etujaan. Niin istuu. Nämä etunsa vaalijat, monet opettajia, ovat yhteiskunnan toimivuuden tärkeitä takaajia. He toimivat juuri niissä tehtävissä, joiden organisoimiseksi virat ja toimet perustettiin julkisen toimivallan piiriin kunnallisiksi ja valtiollisiksi. Haluttiin perustaa virkamieskunta, jota ei ole mielekästä esimerkiksi lahjoa, koska heidät nimitettiin, pääsääntöisesti, vakinaisiin virkoihin. Historiaa on hyvä tuntea, ettei tule turhaan keksineeksi neliskulmaisia pyöriä! Vielä viime vuosisadalla myös ajateltiin, että työntekijän mielenterveydelle on hyväksi, jos hän voi kokea työpaikkansa pysyvyyden turvatuksi ja tekemänsä työn tärkeäksi. Varsinkin ihmissuhdeammateissa, kuten juuri opettajan, korostuu työn mielekkääksi kokemisen tärkeys. Se nimittäin heijastuu oitis yhteistyökumppaneihimme luokkahuoneissa.

Nykyisin on tapana korostaa muutoksen välttämättömyyttä. Kaikenlainen pysyvyys halutaan leimata tehottomuudeksi. Tehdään muutoksia, joiden järkevyys joudutaan kyseenalaistamaan myöhemmin.Taas luodaan uusi toimintamalli, liike-elämästä lainatuin strategioin, ja näin työllistetään suunnittelijoita ja konsultteja. Kuntien kassavirta kulkee yksityisiin yrityksiin, ei kuntalaisten peruspalveluihin sinne, missä työ tehdään: ei kouluihin, päiväkoteihin tai sairaaloihin. Uusissa organisaatiomalleissa palveluja keskitetään suuriin ryppäisiin. Vakinaisista työpaikoista halutaan eroon. Työvoima nähdään siirreltävänä reservinä, jota vuokrataan kulloinkin muuttuviin tarpeisiin. Viime aikoina kunnat ovat joutuneet palkkaamaan lääkäreitä yksityisistä yrityksistä, mikä on tullut kalliiksi. Kustannussäästöjen aikaansaamiseksi sulautetaan oppilaitoksia yhteen. Fuusioilla saatetaan hakea tehokkuutta varainkäyttöön: oppilaat eivät vähene, mutta yhä laadukkaampi opetus halutaan saada aikaan opettajia vähentämällä. Pitkän matematiikan oppimäärälläni logiikka ei avaudu minulle, varsinkaan, jos samalla joudutaan lisäämään hallintohenkilökunnan määrää. Voi aikoja, voi tapoja.

Antiikin kreikkalaiset eivät myöntäneet kansalaisen, civiksen, statusta muille kuin kaupunkivaltionsa vapaille miehille. Muut olivat orjia tai barbaareja, termi juontuu änkyttämistä tarkoittavasta kreikan verbistä. Tehdäänko opettajista ja muista kunta-alan työntekijöistä kolmannen vuosituhannen “änkyttäjiä”, joilta poistetaan demokratian harjoittamisen vuosituhantiset kansalaisoikeudet? Jos näin halutaan tehdä, evätään sitten samalla järkeilyllä oikeus poliittiseen päätöksentekoon myös kaikilta valtion budjetista rahoitettavien toimialojen ammattilaisilta. Toimialojen ammattinimikkeet voi käydä tarkastamassa maamme ministeriöiden luettelosta. Näin saamme leegioittain kansalaisia, jotka alistetaan nöyriksi tuotannon välikappaleiksi.Taitaa pyyteettömien kansalaisten määrä osoittautua häviävän pieneksi, koska yhteiskuntamallimme eli länsimainen demokratiakäsityksemme pohjautuu monenmoisiin keskinäisen riippuvuuden siteisiin. Saammeko me opettajat kuitenkin äänestää työttömiä ja yksityissektorin palveluksessa työtä tekeviä kuntamme päättäjäksi? Nokialaisia, elisalaisia, soneralaisia, sampolaisia, tapiolalaisia, keskolaisia. fortumlaisia jne...

Kansalaisoikeuteni menettäneenä voin lopullisesti siirtyä nukkuvien puolueeseen ja toivottaa hyvää yötä demokratialle. Tuskin silloin viitsisin kannustaa oppilaitanikaan äänestämään ja näin vaikuttamaan yhteiskuntapolitiikkaan. Ehkä jokin taho haluaa hävittää koko demokratiamallin bisneksiä häiritsemästä? Tämä taho haluaa aloittaa kunnista. Seuratkaahan keskustelua. Opetustoimen hallinnonalalla on iso budjetti, jolle varmasti riittäisi jakajia myös yrityselämässä.

22. lokakuuta 2006

Leena Taimela-Helenius

Leena Taimela-Heleniuksen puhe pääkaupunkiseudun opettajien mielenilmauspäivänä 15.9.2005

Arvoisat kansalaiset, viisaat päättäjät,

on valveutuneen kansalaistoiminnan aika. Me opettajat olemme tänään esittäneet syvän ja perustellun huolemme kehityskulusta, joka ei rakenna yhteiskuntaamme myönteiseen eikä toivottavaan tulevaisuuteen. Me opettajat emme katsele maailmaa ja elinympäristöjä tuotantolukujen ja tehokkuuden maksimoinnin kautta vaan yksittäisten ihmisten - lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa hyvin- ja pahoinvointi jatkuvasti silmiemme edessä. Olemme valinneet ammattimme työn mielekkyyden takia, jopa kutsumuksesta. Olemme myös siten epämuodikkaita, että suhtaudumme nykyiseen, vallitsevaan kiirekulttuuriin kriittisesti ja haluamme rauhoittaa lapsuuden ja nuoruuden ajaksi, jolloin täytyy olla aikaa ihmetellä, kysellä ja keskustella - eli tulee saada kasvaa rauhassa hyvään aikuisuuteen.

Eurooppa, ja Suomi, on vauraampi kuin koskaan. Yrityksistä tahkotaan yhä suurempia voittoja. Lisääntyvästä vauraudesta liikenee kuntien ylläpitämiin lähipalveluihin yhä ohenevia siivuja. Miksi? Mihin miljardit päätyvät? Ne eivät saisi päätyä ainakaan veroparatiiseihin, hyvät päättäjät. Yksilöä käsitellään nykyisin liian usein vain välineenä, tuotantolukuna, jolla rakennetaan taloudellista voittoa. Yhteisöllisyys ei ole trendikästä. Me opettajat puhumme nyt nykykielisen trendikkäästi. Vaadimme, että yhteiskunta järjestetään siten, että tuotto ja voitto, kansantaloudessa virtaava raha, sijoitetaan kansakunnan tulevaisuuden toimintakyvyn kannalta järkeväst ja tarkoituksenmukaisesti. Emme halua hyvinvoinnin tilalle pahoinvointia. Pohjoismaiden yhteiskunnissa on perinteisesti yksilöä ja yksilöyttä kunnioittavia arvoja, joita haluamme työllämme ja työssämme vaalia. Viiden miljoonan kansamme on niin vähälukuinen, että sen jokainen jäsen on tärkeä. Koulutusideologia ei voi tulevaisuudessakaan pohjautua huippuyksilöiden varaan.

Olemme täällä, koska meistä on yhä useammin tuntunut siltä, että tasokkaasta koulutuksestaan mainetta saanut maamme on antamassa myöten kiire- ja tehokulttuurille. Koulu ei ole tehdas tai tuotantolaitos. Elämä ei saisi olla kilpakenttä. Kulloisetkin, usein ohuin perustein laaditut tehokkuusvaatimukset tappavat luovuuden etsimisen ja uuden löytämisen ilon. Tiedollisten valmiuksien lisäksi kouluissa ja oppilaitoksissa kasvetaan itsetuntoisiksi ja henkisesti terveiksi aikuisiksi. Haluamme keskittyä perustehtäväämme. Haluamme työrauhan ja tarpeeksi rahaa toteuttaa meille laissa asetetut tehtävät. Emme halua kasvattaa lapsiamme ja nuoriamme isoissa laitoksissa ja suurissa ryhmissä, joissa kiire ja tyhmyys tiivistyvät ja yksilön kunnioittaminen hukkuu massaan. Jos opettajalta ja kasvattajalta loppuu usko työnsä mielekkyyteen, edessä on kansallinen romahdus.

Resurssien jatkuva vähentäminen johtaa oppisisältöjen pinnalliseen omaksumiseen. Kuitenkin tietoa tulee käsitellä kriittisesti ja analyyttisesti. Ymmärtäminen on eri asia kuin ulkoa oppiminen. Opiskelijat halutaan uunista ulos nopeasti ja halvalla kansantaloutta kartuttamaan. Sivistysvaltio ei voi karsastaa yksilöllistä ajattelua. Millainen yhteiskunta siintää tehokkuusputken päässä? On aivan selvää, että yksi opettaja 20:tä oppilasta kohden saa aikaan laadukkaampaa oppimista kuin yksi opettaja 40:tä opiskelijaa kohden. Emme ehkä huomaa, että kulttuurimme vallitseva ihmiskäsitys on muuttumassa koulutukseen ohjattavien resurssivähennysten tahdissa.

Motivoituneet ja työtään arvostavat opettajat ja kasvattajat ovat avainasemassa turvaamassa kansalaisille elämisenarvoisen yhteiskunnan. Olemme pitkälle kouluttautuneita asiantuntijoita. Haluamme kouluja ja oppilaitoksia kehitettävän niiden omista vahvuuksista käsin. Oma opintiemme on, humboldtilaisen sivistysyliopiston hengessä, jalostanut meidät itsenäisiksi toimijoiksi. Haluamme antaa myös tulevaisuuden toimijoille, omille oppilaillemme ja opiskelijoillemme, saman yksilöyden kokemuksen. Kaveria ei jätetä. Jokainen on tärkeä. Nyt on meidän vuoromme turvata tulevaisuuden vaikuttajille ja aivan tavallisille suomalaisille se tietovaranto, osaamispääoma ja viime kädessä mielekäs elämä, jonka varassa Suomi seisoo tai kaatuu. Tämä mielenilmaisumme on hätähuuto inhimillisten arvojen puolesta, joita ilman emme tule pääsemään inhimilliseen huomiseen. Kiitos, että kuuntelette meitä, arvoisat päättäjät, sillä me olemme paljon vartijoita ja tunnemme vastuumme.

HÄTÄHUUTO KASVATUKSEN JA OPETUKSEN PUOLESTA

Suomi on ollut pitkään kasvatuksen ja opetuksen kärkimaa - saamme olla siitä iloisia ja ylpeitä. Viimeaikaiset, pääkaupunkiseudunkin saavuttaneet "säästöt" uhkaavat romuttaa hyvän tilanteen. Me opetuksen ammattilaiset ja asiantuntijat tiedämme, että jos osaamisen perusta pettää, koko hyvinvointimme on vaarassa.

"Taloudellisuuden ja tuottavuuden" parantamisesta ja tulosvastuusta, joihin liittyy kasvatus- ja koulutusmenojen vertailu, on kehittynyt opetuksen kurjistamisautomaatti, jonka aiheuttamien vaurioiden korjaaminen on vaikeaa - varsinkin jos leikkaukset tehdään perusasioista uskaltamatta puuttua vuodesta toiseen luotuihin erikoisuuksiin ja hienouksiin. Tässä tilanteessa valtion täytyisi viivyttelemättä maksaa vuodelta 2003 peräisin oleva lähes 100 miljoonan euron velka kuntien opetustoimille. Pääkaupunkiseudun ahdinkoa syventää epäoikeudenmukainen valtionosuusjärjestelmä. Kun vielä samaan aikaan kouluille määrätään uusia tehtäviä lisäämättä resursseja, valtio pakottaa kaupungit karsimaan välttämättömiä menoja.

Varsinkin peruskoulussa oppitunnit, oppikirjat, vihot, kynät sekä muut välttämättömät oppimateriaalit ja opetusvälineet on säilytettävä vähintään nykyisellä tasollaan - nimenomaan oppilaan ja opettajan yhteinen työaika edistää oppimista ja osaamista sekä ehkäisee syrjäytymistä. Olemme jo pääkaupunkiseudulla riskirajoilla: Espoossa oppituntiresurssia, "tuntikehystä", on vähennetty = leikattu = supistettu 4 %, Helsingissä keskimäärin 5 %, ja Vantaa toimii 25 % pienemmällä määrärahalla kuin naapurinsa; ja taloussuunnitelmissa on lisäleikkauksia. Välttämättömän "tuntikehyksen" karsimista onkin käsittämätöntä nimittää säästöksi. Edellä mainituista prosenteista on helppo suoraan laskea, mikä on leikkauksen vaikutus opetusryhmien keskimääräiseen kokoon ja tarvittavien opettajien määrään. Jos esimerkiksi sadan koulun tunneista vähennetään viisi prosenttia, se tarkoittaa viiden koulun tunteja.

Yhteiskunnallamme, hyvinvointi-Suomella, on vaurautta, rahaa, voimavaroja, resursseja - miten vain tämän tosiasian ilmaisemmekin. Mihin käytämme resurssejamme, sen soisi olevan järjen ja ennen kaikkea viisauden valinta - arvovalinta, jonka yhteydessä päättäjien ja vallanpitäjien täytyy pystyä pitkäjänteisiin ratkaisuihin. Kasvatukseen, opetukseen ja muuhun sivistykseen panostaminen tuottaa todellisia säästöjä mm. sosiaali- ja terveysmenoihin sekä mahdollistaa ennen kaikkea osaamiseen perustuvan taloudellisen menestymisen ja hyvinvoinnin. Viime aikoina yhä useampi asiantuntija onkin kysynyt: Kuka päiväkotiemme, koulujemme ja muiden oppilaitostemme alasajoa haluaa - miten ja miksi - ja mitä halutaan tilalle? Vielä on mahdollista pelastaa kunnollinen kasvatus ja opetus. Koulutusjärjestelmän uudelleenrakentaminen on hyvin kallista.

Kirsti Santaholma, Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen HOAY:n puheenjohtaja
040 512 8209, kirsti.santaholma@pp.inet.fi

Hannu Suntio, Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistyksen EKOAY:n puheenjohtaja
040 720 1809, hannu.suntio@espoo.opit.fi

Erkki Tulkki, Vantaan opettajien ammattiyhdistyksen VOAY:n puheenjohtaja
050 409 6456, erkki.tulkki@voay.fi

21.10.2010

Ensi maanantaina vuosikokouksemme aluksi klo 19 Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo kertoo ajankohtaisista koulutuspoliittisista asioista.


HALLITUSKUULUMISIA
ALUEYHDISTYS, UUDET SOPIMUKSET JA YHTEISTYÖ

Alueellinen edunvalvonta on herättänyt ja herättää edelleen keskustelua. Siksi alueverkosto on käynnistänyt työvaiheen, jossa se vastaa työryhmissä konkreettisiin Miksi-kysymyksiin. Oma hallituksemme myös kehotti kokouksessaan 8.3.2010 jäseniään tiedottamaan omissa yhdistyksissään OAJ:n pääkaupunkiseudun alueyhdistyksen (ja OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen) perustamiseen liittyvistä asioista. Samalla hallitus päätti, että yhdistys osallistuu pääkaupunkiseudun 1.1.2011 toimintansa aloittavan alueyhdistyksen perustamiseen syksyllä 2010. Päätös on yksimielinen mutta edellyttää tiettyä joustavuutta neuvottelu- ja toteuttamisvaiheessa. Valmisteluvaiheessa mukana oleminen varmistaa, että yhdistyksemme voi halutessaan olla mukana uuden alueyhdistyksen edunvalvontatyössä.

Pääluottamusmies Jukka Kivimäki kertoi uusista virka- ja työehtosopimuksista ja eri opettajaryhmien saamista palkankorotuksista. Katso OAJ:n sivut ja seuraa paikallisten yhdistysten ja luottamusmiesten tiedottamista.

Hallitus tähdensi 8.3. edelleen, että yhteistyö suuntautuu kaikkiin jäsenyhdistysten työnantajiin, mediaan, oppilaisiin ja opiskelijoihin sekä heidän vanhempiinsa ja koko ympäröivään yhteiskuntaan. Toimintaan anotaan OAJ:ltä vuosittain avustusta, jolla järjestetään yhteisiä vaikuttamistapahtumia tai tasapuolisesti jäsenyhdistysten tilaisuuksia.

Hannu Suntio, pj.              Hanna Ampula, tied.


Iloista ja onnellista kesälomaa Kaikille :-)

toivottelevat Hannu, Irma, Soili, Tarja, Hanna, Pentti ja koko ja koko edunvalvojatiimi

Kesäyö - Laura Sippola & Tuki




Tämän vuoden ensimmäinen hallituksen kokous 25.1.2010 klo 17.30 (asiat klo 18.00). Aluksi muistelemme Johania, sytytämme kynttilän hänen kuvansa viereen ja vietämme hiljaisen hetken hänen muistokseen. Sitten päätämme tämän vuoden toimintalinjauksista ja toimihenkilöistä. Syytä on myös muistaa, että kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat jättäneet yhteiset sopimustavoitteensa kuntatyönantajalle. Järjestövalmiuden lisäämiseksi hiomme myös työtaisteluorganisaatiomme täyteen iskuun. Jaossa jäsenyhdistyksille myös OAJ:n valtuustovaalin vaalitietoutta ja -materiaalia.

Hannu


10.1.2010

Kunnioitamme joulupäivänä auto-onnettomuudessa menehtyneen hallituksemme jäsenen ja Kauniaisten pääluottamusmiehen Johan Westerholmin muistoa.

Johan oli huumorintajuinen, taitava, vaatimaton ja viisas opettaja, edunvalvoja ja ihminen.

Lämmin osanottomme läheisten ja ystävien suureen suruun,
OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen työtoverit

Fatta min hand
Fånga min blick
I avskedets stund
Människa
Var stark
Våga
Se ljus, sol
Hopp
i din vardag.

H. S.        U.-J. S.


ARVOISAT ESPOON KAUPUNGIN PÄÄTTÄJÄT!

Apulaiskaupunginjohtaja Liisa Tommila asetti jo vuonna 1996 työryhmän selvittämään lapsen kasvun ja oppimisen seurantaa varhaiskasvatuksesta kouluun ja raportti valmistui 1997. Siinä ehdotettiin ensimmäisen kerran vakavasti koko päivähoidon ja varhaiskasvatuksen siirtämistä opetustoimeen.

Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen asetti 18.8.2000 työryhmän valmistelemaan suomenkielisen esiopetuksen siirtymäkauden suunnitelmaa. Tavoitteeksi työryhmän valmistelulle asetettiin esiopetuksen siirtäminen asteittain kokonaisuudessaan opetustoimen hallintoon viimeistään 1.8.2004. Esiopetus siirtyi kokonaisuudessaan opetustoimen hallintoon Espoossa 1.8.2002.

Espoon seudun lastentarhanopettajat ry. sekä OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys ry:n opettajat kannattavat suomenkielisen päivähoidon yhdistämistä sivistystoimen hallinnonalaan.

Perusteluina esitämme mm:

Espoossa on jo koko ruotsinkielinen päivähoito opetustoimessa ja siitä on saatu hyviä kokemuksia ja säästöjä mm. tilojen, erityisopetuksen ja materiaalien monipuolisessa yhteiskäytössä.

Espoolainen esiopetus on 1.8.2002 alkaen ollut opetus- ja kulttuuritoimen alaista, vaikka se pääosin toteutetaan päiväkodeissa. Tällä hetkellä päiväkodin johtajat sekä muut päivähoidon esimiehet saavat ohjeita ja neuvoja kahdelta eri hallinnonalalta. Tämä tilanne tulee selkiyttää yhdistämällä päivähoidon ja perusopetuksen hallinnonalat.

Espoolainen päivähoito on laadukasta varhaiskasvatusta ja pedagogiikkaa. Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma linjautuu jatkumona valtakunnallisiin esiopetus- ja perusopetus-suunnitelmiin ja tätä kautta Espoon vastaaviin kunnallisiin ja yksiköiden suunnitelmiin ja linjauksiin.

Olemme vuosien varrella espoolaisessa päivähoidossa luoneet mainiot verkostot ja yhteistyön mm. sosiaalityöntekijöiden, neuvolan ja koulujen kanssa. Teemme tulevaisuudessakin Espoon päivähoidossa työtä lasten hyväksi, lasta varten ja kaikkia tarvittavia yhteistyötahoja käyttäen sivistystoimessa.

Varhainen tuki ja tiedon siirto päivähoidosta kouluun on erityisen tärkeää oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyn kannalta. Hallinnonalan siirrolla saamme turvattua myös erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvatuksen, opetuksen ja kuntoutuksen onnistumisen parhaalla mahdollisella tavalla ja tiedon siirtymisen luontevasti kouluun. Yhteinen hallinnonala mahdollistaisi paremmin esikouluikäisen lapsen päivän rakentamisen niin, että hoito, kasvatus ja opetus muodostavat yhtenäisen, tavoitteellisen kokonaisuuden lapsen päivässä.

Yhtenäisen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän edellytyksenä on, että koulutuskokonaisuudessa on mukana myös alle kouluikäisten lasten palvelut. Yhtenäinen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä on perusedellytys espoolaisten lasten tasa-arvoiselle hyvinvoinnille ja laadukkaalle elämälle sekä perusta elinikäiseen oppimiseen.

Hannu Suntio
puheenjohtaja, puh. 040 720 1809
OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys-
Esbo-Grankulla Lokalförening ry.

Niina Rantala
puheenjohtaja, puh. 040 516 7333
Espoon seudun Lastentarhanopettajat-
Esbo regionens Barnträdgårdslärare ry.




ETEENPÄIN VUOTEEN 2009

Paikallisyhdistyksemme kehittää Espoon ja Kauniaisten kasvatusta, opetusta, koulutusta ja sivistystä. Koska yhdistyksemme päätarkoitus on jäsentensä asioiden hoitaminen, sen toiminta keskittyy opettajien arvostuksen, hyvinvoinnin ja kaiken menestymisen lisäämiseen.

Edunvalvonta edellyttää samalla monipuolista yhteistyötä ja tiedottamista. Se ei voi olla itsekästä ja jääräpäistä omien etujen korostamista; mutta toisaalta - mitä paremmin opettajien asiat ovat, sitä paremmin oppilaat oppivat ja viihtyvät. Osaaminen lisääntyy ja syrjäytyminen ehkäistyy. Näin kansantaloudellisesti opetukseen panostaminen on hyödyllistä mutta vaatii pitkäjänteistä, kärsivällistä ajattelua ja samalla pidättäytymistä paniikkisäästöistä, leikkauksista, jotka vain lisäävät menoja sytyttämällä tulipaloja.

Vuodet 2009 ja 2010 voivat olla hyvin tuhoisia opetukselle, sivistykselle ja sitä kautta koko Suomen hyvinvoinnille. Elvyttäminen on juuri nyt kaikkien mielissä. Suomi toki tarvitsee teitä ja ratoja mutta myös uusia kouluja ja kipeästi vanhojen korjaamista.

Haasteita riittää. Poliittisten päättäjien lisäksi kaikilla vaikuttajilla ja vallanpitäjillä on suuri vastuu yhteisestä menestyksestämme yli omien ahneiden tarpeiden.

Vuoden 2009 toimintasuunnitelmamme sisältää koulutusta, vaikuttamista ja yhteistyötä. Ensi maanantaina 19.1. hallituksemme kokoontuu päättämään konkreettisista toimista. Tervetuloa mukaan kaikki Te, joilla on osallistumisoikeus. Sanoisinko kaikki Te, joilla on osallistumisvelvollisuus.

Hannu Suntio, puheenjohtaja 





OPETTAJIA HALUTAAN MÄÄRÄTÄ KESÄTÖIHIN

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen hallitus pyytää ottamaan huomioon, että OVTES:n osio A:n yleisen osan työaikaa määrittelevän luvun mukaan työpäivien lukumäärä, opetus- ja muun työnantajan määrättävissä olevan työajan sijoitus sekä oppitunnin pituus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai sitä vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti. Vakiintunut käytäntö viittaa aikaan ennen 31.12.1998. Sen jälkeen käytännön ei voida katsoa muuttuneen. Mikäli pykälän määräyksiä halutaan soveltaa toisin, asiasta voidaan erikseen sopia pää- tai muun luottamusmiehen kanssa. Espoossa asiasta ei ole erikseen sovittu, joten opettajia ei voida määrätä kesäaikana työhön.

Näin ollen opettajien työnantajalla ei ole oikeutta määrätä eikä opettajalla velvollisuutta osallistua koulujen kesälomien aikaisiin töihin muulloin kuin silloin, kun asiasta on erikseen sovittu edellä mainitulla tavalla tai virallisella sopimuksella. Epäselvissä tapauksissa voit ottaa yhteyttä luottamusmiehiin sekä työnantajan ja OAJ:n asiantuntijoihin.

Toki tiedämme, että monet opettajat tekevät työtään joustavasti ja varsinkin kehittävät ammattitaitoaan ympäri vuoden vapaaehtoisesti, mikä on hyvinkin kannustettavaa.

Hannu Suntio, OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen puheenjohtaja


HALLITUKSEN KEVÄÄN VIIMEINEN KOKOUS 26.5.2008

Tervetuloa kokoukseen, päätämme mm. seuraavista asioista: paikallisneuvottelujen tuloksien hyväksyminen, luottamusmiesvaalien tulokset, kuntavaalit ja muu vaikuttamistoiminta, jäsenyhdistysten tukeminen.

Hannu Suntio, puheenjohtaja


Hallituksen kokous 12.12.2005

Esityslistan kohdat 7 - 10

Todettiin jäsenyhdistysten paikallisneuvottelupyynnöt ja hyväksyttiin käytyjen paikallisneuvottelujen tulokset. Kuultiin jäsenyhdistysten pääluottamusmiesten yhteenvedot ajankohtaisista kysymyksistä. Seuraavassa joitain poimintoja asiakysymyksistä:

Yleissivistävä opetus: Espoon verokertymä oli syyskuun loppuun mennessä 5,2% suurempi kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Tuntikehystä ei leikata vuonna 2006, eikä tieto- ja viestintätekniikka -hankkeeseen varata enää rahaa edellisvuosien tapaan Porvoon mitalla. Tuntiopettajat voidaan ottaa määräajaksi tai toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen otetaan kelpoinen, määräaikaisena tuntiopettajana vähintään vuoden toiminut henkilö. Tällöin koulussa ei ole tarpeeksi tarvittavia tunteja viran perustamiseen.

Varhaiskasvatus: Järjestelyvaraerän jako on ollut tuloksellinen lastentarhanopettajille. Palkkoihin on neuvoteltu tasokorotus kaupungin kassasta.

Omnia: Oppilaitoksessa on käynnissä palvelurakennemuutos, jonka aikana henkilöstön etujen turvaaminen on erityisen tärkeää. Kenenkään ei tule joutua hakemaan omaa toimeaan takaisin muutoksen toteuduttua.

Puheenvuorot-kohdassa esiteltiin mm. OAJ:n valtuustoa puhuttaneita kysymyksiä:
Ammattillisten oppilaitosten opettajat korostavat, että nuoret tarvitsevat oikeaa fyysisesti vuorovaikutteista opetusta, eivät virtuaaliopetusta. On tärkeää suojata opettajan virkanimike, eli vain pätevillä ammatin harjoittajilla tulisi olla oikeus käyttää pitkällisen opiskelun mahdollistamaa opettaja-ammattinimikettä. Valtuusto otti kannan myös OAJ:n puheenjohtajan valinnan ajankohtaan.

Kohta 12

Yhteistyöilta 30.11.2005

EKPY:n hallituksen jäsenten ja jäsenyhdistysten pääluottamusmiehien tapaamisessa keskusteltiin tärkeimmistä eri alojen edunvalvonnan näkymistä. Hallituksen linjauksen mukaisesti myös jäsenmäärältään pienten yhdistysten tulee paikallisyhdistyksessä saada äänensä kuuluville. Niinpä Tarja Koskinen Espoon musiikinopettajien yhdistyksestä kertoi Suomen musiikinopettajien liiton jäsenten epätyydyttävästä palkkauksesta. Europalkkaukseen siirtyminen paljasti hänen mukaansa, että musiikin maisterit, jotka työskentelevät pääosin musiikkiopistojen ja konservatorioiden sekä ammattikorkeakoulujen musiikin koulutusohjelmien opettajina, saavat n. 300 euroa vähemmän palkkaa kuin peruskouluissa työskentelevät maisterit. Koskinen esitti EKPY:lle kiitoksensa Smol:n 80-vuotisjuhlapäivän muistamisesta. Hän kertoi Liisa Vakkilaisen jatkavan liiton puheenjohtajana ensi kaudella.

Kohta 14

Pääkaupunkiseudun alueverkosto

Keskusteltiin kuntatyönantajien esille ottamasta pääkaupunkiseudun yhteisestä sijaishankintayhtiöstä. Keskustelussa todettiin, ettei kuntien rooliin kuulu käyttää opettaja-vuokratyöntekijöitä eikä varsinkaan saada tuottoa opettajien välittämisestä yhtiön kautta tai rakentaa vuokravälittäjien yritysten tuottoa, kun sijaisten hankinnasta voidaan huolehtia suoraan kuntien oman rekrytoinnin avulla. Kunta ei ole yritys, ja opettajien tulee olla kunnan palkkalistalla eikä yrityksen.

Leena Taimela-Helenius


VARSINAINEN KOKOUS 24.10.2005
OMNIA

Paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Suntio korosti avauspuheenvuorossaan vuoden kuluneen hyvän yhteistyön ilmapiirissä. Paikallisyhdistys on luonteva paikka hoitaa espoolaista opetus- ja koulutusalojen edunvalvontaa. Suntio lupasi vielä entisestään tehostaa edunvalvontaa yli kuntarajojen, koska työnantaja on jo pitkään palaveerannut naapurikuntien kollegojen kanssa. Suntio kertasi paikallisyhdistyksen hallituksen hyväksyvän mm. jäsenyhdistysten työnantajansa kanssa neuvottelemat paikallissopimukset.

Kokouksessa puhetta johti Omniasta Tuija Ojanen ja sihteeriksi valittiin Irma Parijoki. Käsiteltiin sääntöjen kokoukselle määräämät asiat. Päätettiin kantaa jäsenmaksua edelleen 0.05 euroa kalenterikuukaudessa jäsenyhdistyksen henkilöjäsentä kohti vuonna 2006. Maksu suoritetaan 1.4. ja 1.10. Hyväksyttiin hallituksen vaalin ohjesääntö.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi seuraavaksi kaudeksi 1.1.2006 - 31.12.2007 valittiin Hannu Suntio (EKOAY). Hän korosti yhteistyön ja tasa-arvoisen kumppanuuden merkitystä kiittäessään saamastaan kannatuksesta.

Hallituksessa erovuoroisista jäsenistä (varajäsenet suluissa) jatkavat Hannu Suntio (Jukka Ruotsalainen), Soili Latvala (Erja Lehtonen) ja Leena Taimela-Helenius (Sari Peltonen). Uusiksi jäseniksi hallitukseen valittiin Johan Westerholm (Anders Rosenqvist) ja Tarja Koskinen (Pentti Marjalahti).


Kesällä leikkivät linnut ja karjat,
                                makeat marjat
varsista valmiina taitellaan;
kedolla kestävät lapset ja laumat,
                                pellolla aumat
korkeat laveat laitellaan.


Näillä "ensimmäisen varsinaisen suomenkielisen kirjailijan" Jaakko Juteinin 1800-luvun alussa kirjoittamin säkein toivotan kaikille oikein onnellista kesää.

Hannu Suntio



YHTEISTYÖTAPAAMISET PÄÄTTÄJIEN KANSSA JATKUVAT - PAIKALLISYHDISTYS TUKEE TOIMINTAA

Viime vuoden lopulla puntaroimme ammatillisten opettajien työnantajien (Omnia) kanssa yhteisiä asioita, sitten vuoden alussa musiikinopettajien; myös vuoden mittaan lastentarhanopettajien ja amattikorkeakoulujen opettajien asioita - viikonloppuna 5. - 7.10.2007 käsittelimme peruskoulujen ja lukioiden haasteita valtuutettujen kanssa. Sitten 11. - 12.10.2007 EKOAY järjesti yhdessä Espoon sivistystoimen kanssa "16 suurimman kaupungin tapaamisen": puhujina olivat mm. kuntaministeri Mari Kiviniemi, OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi ja opetusministeriön valtiosihteeri Heljä Misukka.

Hannu Suntio, puheenjohtaja 


OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen väki toivottaa kaikille päiväkotien, peruskoulujen, lukioiden, ammatti- ja musiikkioppilaitosten sekä muiden oppilaitosten kanssa toimiville ihmisille Rauhallista Joulua ja Onnellista Vuotta 2009.

"Tuikkikaa oi joulun tähtöset kilpaa lasten tähtisilmäin kanssa."

Hannu Suntio
Irma Parijoki




VUODEN 2008 KOKOUKSET

Yhdistyksen vuosikokous pidetään 27.10.2008 klo 19.00.

HALLITUKSEN KOKOUKSET

Kokoukset pidetään maanantaisin klo 18.00

  • 21.1.
  • 3.3.
  • 14.4.
  • 26.5.
  • 5.-6.9.
  • 27.10. klo 17.00
  • 8.12.

TYÖJAOSTON KOKOUKSET

Kokoukset pidetään maanantaisin klo 18.15

  • 11.2.
  • 2.4.
  • 12.5.
  • 18.8.
  • 25.8.
  • 29.9.
  • 24.11.
  • 15.12.

SYKSYN KUNTAVAALIT 26.10.2008
Ehdokkaiden esittelyjä vaalisivulla

OAJ:LAISILLE KAUPUNGINVALTUUSTOEHDOKKAILLE TIEDOKSI!
Tarjoamme yhdistystemme espoolaisille ja kauniaislaisille opettajavaltuutettuehdokasjäsenille ilmoitustilaa Vaalit-sivulta. Pyydämme ehdokkaita esittelemään itsensä ja vaaliohjelmaansa lyhyehkösti ja tiivistetysti sivustollamme. Esittelyn yhteyteen voi liittää linkin omille vaalisivuille laajempaa esittelyä varten. Aineisto lähetetään suoraan sivustomme päivittäjälle osoitteeseen miika.aittala@iki.fi


KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KUNTAVAALITAPAHTUMA

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten opettajien paikallisyhdistys järjestää Leppävaaran Sellossa Robert´s Coffeessa jäsentensä ja kansalaisten tapaamisen tiistaina 21.10. klo 17 - 19. Erityisen tervetulleita ovat jäsenemme, jotka ovat kuntavaaliehdokkaina. Tarjoamme 250 kahvi- ja pullalipuketta, jotka jakavat aktiivitoimijamme ja klo 17.05 paikalla olevat JÄSENehdokkaamme, jotka voivat samalla jakaa omia vaalimainoksiaan KAHVILAN tilassa VAIKUTETAAN, TIEDOTETAAN, TEHDÄÄN YHTEISTYÖTÄ!

TERVETULOA!

Soili Latvala, varapuheenjohtaja
Irma Parijoki, sihteeri



SURRAAN, PIDETÄÄN TOISIAMME KÄDESTÄ

Valo, lämpö - halaukset: niitä me nyt tarvitsemme - ja maltillista kuuntelemista; surun vastaanottoa, myötätunnon antamista. Myöhemmin järki ja viisaus vievät meidät oikealle tielle: myötäelämiseen lähimmäisiemme kunnioittamisen kautta.

Hannu Suntio





ESPOOLAISTA EDUNVALVONTAA OAJ:SSA 2006-2008

OAJ:n valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja:

Hannu Räsänen

OAJ:n toimikunnat ja työryhmät:

Tulo- ja palkkapoliittinen toimikunta
Leena Taimela-Helenius, varajäsen

Koulutuspoliittinen toimikunta
Ulf-Johan Sunabacka, varajäsen

Järjestötoimikunta
Antti Komulainen, jäsen
Hannu Räsänen, varajäsen

Opettajan toimitusneuvosto
Hannu Suntio, varajäsen

Rehtorineuvottelukunta
Jukka Kuittinen

OAJ:n hallituksen jäsen:

Christer Holmlund (FSL)


KUTSU 22.4.2008

OAJ:N ESPOON JA KAUNIAISTEN PAIKALLISYHDISTYS
ESBO – GRANKULLA LOKALFÖRENING

Komeetankuja 1 A, 02210 Espoo, puhelin 884 3183
Sähköposti toimisto@ekpy.pp.fi / www.ekpy.pp.fi

OAJ:N ESPOON JA KAUNIAISTEN PAIKALLISYHDISTYKSEN YHTEISTYÖKOULUTUS TUUSULAN GUSTAVELUNDISSA

VAIKUTETAAN – TIEDOTETAAN – TEHDÄÄN YHTEISTYÖTÄ

AIKA
9. - 10.5.2008

PAIKKA
Kokoushotelli Gustavelund
Kirkkotie 36, 04310 Tuusula
Puh: 09 273 7555

KOULUTUS
Edunvalvontayhteistyö ja vuorovaikutuskeskustelu

KOHDERYHMÄ
Edunvalvonnasta ja vuorovaikutustaidoista kiinnostuneille yhdistysten edustajille ja heidän työnantajilleen.

OHJELMA
Liite

MAJOITUS
Yöpyminen yhden hengen huoneissa

ILMOITTAUTUMISET
Sitovat ilmoittautumiset sähköpostitse 27.4.2008 mennessä (jos osallistut vain perjantain ohjelmaan tai osaan ohjelmasta, ilmoita siitä) tarja.koskinen@emo.fi (Nimi/yhdistys/sähköpostiosoite/puhelinnumero/ruoka-aineallergiat)

TERVETULOA!

Hannu Suntio
Puheenjohtaja

Tarja Koskinen
Koulutusasiainhoitaja

TIEDOKSI KAIKILLE KOULUTUKSEEN ILMOITTAUTUVILLE. Hallituksen kokouksen päätös 3/06 ”... ne yhdistykselle aiheutuneet kulut, jotka syntyvät, kun koulutukseen ilmoittautunut jää saapumatta esteestä ilmoittamatta, laskutetaan asianomaiselta tai hänen yhdistykseltään.”

OHJELMA

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen vuorovaikutuskoulutus Tuusulan Gustavelundissa 9. - 10.5.2008

Perjantai 9.5.

16.45 – 17.00
Tulokahvit kokoustilassa ja tervetuloa
pj. Hannu Suntio

17.00 – 17.45
Palkkausjärjestelmän rakenne ja kehittäminen
OAJ:n työmarkkina-asiamies Eila Urpilainen

18.00 – 19.30 Palkkauksen kehittämisen visiointia - ryhmätöitä ja keskustelu yhdessä työnantajan kanssa: tva, tsa, vso, lisätyö
pj. Hannu Suntio

20.00
Illallinen, ravintolasali
Trio Serio

Lauantai 10.5.2008

7.00 - 9.00
Aamiainen ja aamusauna

9.00 - 12.00
Koulutus, kokoussali:

NEUVOTTELEVA VUOROVAIKUTUS

Suomen puheopiston Neuvotteleva vuorovaikutus -valmennuksessa saat vastauksen seuraaviin kysymyksiin:

Kolmituntisen valmennuksen aikana teemoja käsitellään keskustelevana luennointina ja yhteistoiminnallisia oppimismenetelmiä käyttäen. Kouluttajana on Suomen Puheopiston neuvottelutaidon kouluttaja, FM, logonomi, Marsa Bäck.

  • Neuvottelu vai kokous?
  • Kannattaako valmistautua?
  • Miten eri vuorovaikutustyylit vaikuttavat neuvottelun sujumiseen?
  • Kuinka käsitellä ristiriitoja?
  • Millaista on kannustava ja suostutteleva viestintä?

12.00 - 13.00
Vaikuttamis- ja yhteistyöstrategioiden luominen mm. kuntavaaleihin
pj. Hannu Suntio

13.00
Lounas, ravintolasali

Turvallista kotimatkaa!




Toivotamme kaikille sivujemme lukijoille hienoa kesää seuraavan Edith Södergranin mahtavan runon säkein:

KESÄ VUORILLA

Yksinkertainen on vuorten kesä:
niitty kukkii,
vanha talo hymyilee
ja puron tumma kohina kertoo löydetystä onnesta.

Hannu Suntio
puheenjohtaja       

Irma Parijoki
sihteeri



HALLITUKSEN ENSIMMÄINEN KOKOUS 21.1.

Kevään edunvalvontatoiminta on käynnistynyt. Tule mukaan. Vaikutetaan, tiedotetaan, tehdään yhteistyötä.

Huomisen hallituksen asioita ovat mm. paikallisneuvottelut, jäsenyhdistysten kuulumiset, toimihenkilöiden valitseminen, jaostojen asettaminen sekä kokousajoista ja koulutuksista päättäminen.

Hannu Suntio, puheenjohtaja


Rauhallista joulua ja onnellista, menestyksellistä vuotta 2008

Lämpimät onnittelut erityisesti OAJ:n Turun paikallisyhdistykselle vuoden paikallisyhdistysnimityksestä. Menestystä jatkossakin! Vaikutetaan, tiedotetaan, tehdään yhteistyötä.

Välitetään toisistamme eri yhteisöissämme, arjessa ihan niin paljon kuin jaksamme.

Hannu Suntio ja Irma Parijoki sekä muu hallituksen väki


ME OLEMME OLLEET TÄNÄÄN KESKIVIIKKONA 7.11.2007 ÄÄRETTÖMÄN MURHEELLISIA

Ainakin kahdeksan ihmistä, seitsemän oppilasta ja yksi opettaja, on kuollut järjettömyyden - ihmisen pienuuden ja käsittämättömän rajallisuuden uhrina. Monet ovat tunteneet voimattomuutensa mutta myös voimakkaan halunsa auttaa ja ottaa osaa niin monen ihmisen suruun presidenttimme ja pääministerimme tavoin.

Ihmisellä on monia pakollisten päivittäisten tehtävien ja töiden ulkopuolisia, haasteellisia, arkisia ja tulevaisuuteen johdattavia tilanteita, joissa hän voi kohdata ihmisen itsekkään ja tunteettoman ohi kulkemisen sijasta.

Käynnistetään VÄLITTÄMISMENETTELY ihmisen parhaaksi, hyväksi rengiksi joutaa maallinen mammona. Näin ehkäisemme yhdessä edelleen olemassa olevassa hyvinvointiyhteiskunnassamme uusien haavojen avautumista sekä edistämme vanhojen arpeutumista ja arpisten paranemista.

Ihmisellä on monia yksinkertaisia ja pieniä mahdollisuuksia ohjautua kohti lähimmäistä. Hän voi vain antaa itsensä ja muiden olla rauhassa - sytyttää kynttilän tai kynttilöitä ja kohta empatia tulvii hänen mieleensä, sydämeensä.

Huomenna en pohdi oppilaiden kanssa sanaluokkia (enkä myöskään opettajien kanssa edunvalvontaa) vaan luemme sarjiksia tai muuta kaunoa sekä mediaa selittävästi - tarpeen mukaan väliin mahtuu ihmiselämän suuria kysymyksiä ja ehkä jokunen turvaa tuova vastauskin.

Hannu Suntio, opettaja (puheenjohtaja)




Paikallisyhdistyksemme opetus- ja kasvatusalan ammattilaisten edunvalvonta jatkuu myös kuluvana vuonna 2006 korkealla profiililla. Meillä on kansallinen velvoite pitää yllä keskustelua ja toiminnallamme vaikuttaa siihen, että päättäjät eivät lyhytnäköisesti heikennä osaamispääomaamme. Viime vuonna kohdistimme vaatimuksemme koulutusvarojen turvaamisen tärkeydestä kansanedustajille ja maan hallitukselle. Sanoma on ajankohtainen kuluvanakin vuonna. Yhdistuksemme tiedottajan Leena Taimela-Heleniuksen puhe 15.9.2005 Eduskuntatalon edessä:

Arvoisat kansalaiset, viisaat päättäjät,
on valveutuneen kansalaistoiminnan aika. Me opettajat olemme tänään esittäneet syvän ja perustellun huolemme kehityskulusta, joka ei rakenna yhteiskuntaamme myönteiseen eikä toivottavaan tulevaisuuteen. Me opettajat emme katsele maailmaa ja elinympäristöjä tuotantolukujen ja tehokkuuden maksimoinnin kautta vaan yksittäisten ihmisten - lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa hyvin- ja pahoinvointi jatkuvasti silmiemme edessä. Olemme valinneet ammattimme työn mielekkyyden takia, jopa kutsumuksesta. Olemme myös siten epämuodikkaita, että suhtaudumme nykyiseen, vallitsevaan kiirekulttuuriin kriittisesti ja haluamme rauhoittaa lapsuuden ja nuoruuden ajaksi, jolloin täytyy olla aikaa ihmetellä, kysellä ja keskustella - eli tulee saada kasvaa rauhassa hyvään aikuisuuteen. (jatkuu Ajankohtaista sivulla)


Hätähuuto kasvatuksen ja opetuksen puolesta
Suomi on ollut pitkään kasvatuksen ja opetuksen kärkimaa - saamme olla siitä iloisia ja ylpeitä. Viimeaikaiset, pääkaupunkiseudunkin saavuttaneet "säästöt" uhkaavat romuttaa hyvän tilanteen. Me opetuksen ammattilaiset ja asiantuntijat tiedämme, että jos osaamisen perusta pettää, koko hyvinvointimme on vaarassa. (jatkuu)
Kuvia mielenosoituksesta Eduskuntatalolla 15.9.2005


HAASTEITA RIITTÄÄ, VAIKKA SUOMI ON VAURAAMPI KUIN KOSKAAN

Uusi valtuusto kokoontuu toukokuussa ensimmäiseen istuntoon. Me uudet valtuutetut virittäydyimme tuleviin tehtäviimme perehtymällä edunvalvonnan näkymiin OAJ:n Valopihalla 10.-11.huhtikuuta. Erkki Kangasniemi totesi järjestömme jäsentilanteen ja järjestäytymisasteemme hyväksi sekä eritteli kuntien rahoitustilannetta ja pian ajankohtaisten tupo-neuvottelujen asiakysymyksiä. Liisa Souri esitteli alustuksessaan järjestömme yhteistyötahoja sekä opetusalan ajankohtaisia ja mielipiteitä jakavia koulutuspoliittisia kaavailuja. Matti Lehtinen esitteli ja eritteli valtiontalouden kehyksiä tulevalle nelivuotiskaudelle. Alustukset antoivat paljon ajattelun aihetta ja jatkotyöstämisen ponninta valtuutetuille omiin paikallisyhdistyksiin.

Suuret haasteet odottavat meitä opettajia. Niukka linja valtiontaloudessa jatkunee. Tuottavuus- ja peruspalveluohjelmat supistanevat opetustoimen henkilöstöä. Hallitusohjelmassa sovittiin ikäluokkien pienentymisestä koituva säästö, 98 miljoonaa euroa, palautettavaksi koulujen kehittämiseen. Eipä taida toteutua. Koulutukseen käytettävät toteutuneet kustannukset ovat kunnissa nousseet, ja hallituksessa kaavaillaan uusia toimintoja opetustoimen kustannettaviksi. Mistä varat uudistuksiin? Ikävin visio toteutuu, jos uudishankkeet rahoitetaan resursseja toisista opetuspalveluista karsimalla. Esimerkiksi opetusministerin esille nostamaan kokonaiskoulupäivämalliin, tai koulupäivän eheyttämiseen, olisi toteutuessaan lisärahoitus tervetullut. Kuitenkin valtion menokehys, myös opetusministeriön noudattama, on vahvistettu aina nelivuotiskaudeksi kerrallaan.

Työn vaativuuden arviointi tulee työllistämään myös meidän paikallisyhdistystämme. Meidän on huolehdittava siitä, että paikallisneuvotteluissa opetuksen järjestäjän kanssa on eri opettajaryhmien ammattikuviin syvällisesti perehtyneet neuvottelijat. Neuvottelut tulevat olemaan vaativia. Mm. yleissivistävän opetuksen portaat ovat kolmikerroksiset: ala-asteen, yläasteen ja lukion opettajien työssä on kaikissa omat haasteensa ja vaativuustekijänsä. Neuvottelijoiden tulisi olla tietoisia näiden kaikkien koulumuotojen ominaispiirteistä. Kaikkea ei tulla sopimaan keskusjärjestössä. Tämä asettaa suuren vastuun luottamushenkilöpohjaiselle edunvalvonnallemme.

Mistä saadaan tulevaisuudessa innostuneet ja työlleen omistautuneet opettajat kouluihimme? Tällä hetkellä näyttää siltä, että palkkaliukumien, tulospalkkauksen ja työn vaativuuden arvioinnin välityksella saatava lisäraha palkkaan (tai palkanalennus muihin kollegoihin nähden) on se porkkana, jolla meidät sitoutetaan yhä tehokkaammiksi, innostuneemmiksi ja aikaansaavemmiksi kasvattajiksi ja ihmisyyden edistäjiksi. Kilpailu pitää pirteänä, muissakin kuin tv:n pudotuspeleissä.

Valoisaa kevättä
Leena Taimela-Helenius


Kesäruno

Kesä tulee kesä
Valon tunneli avautuu
vihreän meren
kukkien kimallus
perhosten lento.


H. S, puheenjohtaja


”TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI TULEE - OLETKO VALMIS”

Koulutusilta Tapiolassa Aarnivalkean koululla,
Aarnivalkeantie 9, 02100 Espoo

21.9.2005 klo 18-20.00

Työn vaativuuden arvioinnista (TVA) alustaa OAJ:n työmarkkina-asiamies Kristiina Johansson

TVA tilanne Espoossa KVTES:n sopimusalueella
JUKOn pääluottamusmies päiväkodinjohtaja Erja Lehtonen

TVA OVTES:n sopimusalueella
JUKOn luottamusmies luokanopettaja Markku Kälviä

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Soili Latvala
Koulutusasiainhoitaja
OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys-
Esbo lokalförening ry.

Tilaisuudessa tarjolla iltapalaa.

Ilmoittautumiset perjantaihin 16.9. mennessä sähköpostilla soili.latvala@espoo.fi tai ekoay@kolumbus.fi sekä puhelimella paikallisyhdistyksen toimistoon Marja Hujalalle 884 3183.

(Aarnivalkean koulu / puhelinluettelon karttalehti 50/ DC 76)

Toimintasuunnitelma 2005
Toimintakertomus 2003-2004


Hallituksen kokous 10.9.2005

Kokouksessa jäsenyhdistysten edustajat käyttivät PUHEENVUOROJA ajankohtaisista asioista.
Jukka Kivimäki (Omnia): Työtehtävän määräaikaisuuden perusteen tulisi näkyä virantäyttöpäätöksessä, alijäämäistä budjettia ei enää sallittane, Leppävaaran toimipisteen rahoittamisessa on ilmennyt ongelmia, Marata-alalla uhkaa lähiopetustuntien karsiminen, liiketalous- ja hallintoalalla on ilmennyt ongelmia ovtes:n tulkinnassa.
Seppo Haltsonen (Evtek-ammattikorkeakoulu): Tekniikan koulutusalalla on päästy sopimukseen mahdollisesta kokonaistyöaikaan siirtymisestä.
Hannu Suntio (peruskoulut, lukiot): Sivistystoimen talousarvioon on varattu 105 000 euroa henkilöstön palkitsemiseen. Yksittäisten opettajien tai työryhmien palkitsemisen perusteet tulee käsitellä työpaikkakokouksissa. Summa on 150 -500 euroa/henkilö ja se maksetaan kertaluontoisesti. Lukioiden tulee laatia tasa-arvosuunnitelma osaksi opetussuunnitelmaa jouluun mennessä. Henkilöstötilinpäätöksen mukaan vakituisten viranhaltijoiden määrä on vähentynyt ja määräaikaisten kasvanut. Vuosittain 40 suomenkielistä ja 20 ruotsinkielistä espoolaista aloittaa yläasteen Kauniaisissa. Kauniaisista tullaan Espooseen erityisopetukseen, englanninkielisille luokille ja 10-luokalle. Kouluverkkoselvityksessä on huolta aiheuttanut mm. ala- ja yläkoulujen mahdollinen hallinnollinen yhdistäminen sekä isot lukiot. Koulu- ja lukioikäisten määrä Espoossa kasvaa. Opetuslautakunta on pyytänyt lausunnot koulujen johtokunnilta, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistölautakunnilta, alueneuvottelukunnilta, Espoon nuorisovaltuustolta ja EKOAY:ltä.
Kalevi pesonen ja Soili Latvala (ELY): Päiväkodinjohtajien työtä mitataan kertoimilla. Tavoitteena on, ettei päiväkodinjohtaja työskentele lapsiryhmässä.

Eduskuntatalon edessä järjestetään pääkaupunkiseudun opettajien MIELENILMAUS 15.9.2005 tasokkaan opetuksen puolesta. Hannu Suntio (Espoo) ja Erkki Tulkki (Vantaa) juontavat tilaisuuden ja Leena Taimela-Helenius (Espoo) puhuu opetustyön merkityksestä kansantaloudelle.

Paikallinen virkaehtosopimus peruskoulun aluerehtori- ja lukion yhdysrehtorijärjestelmään liittyvistä työaika- ja palkkausjärjestelyistä on tullut voimaan 1.8.2005. Hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen.

Koulutusasiainhoitaja Soili Latvala esitteli 21.9.2005 pidettävän tilaisuuden työn vaativuuden arvioinnista.

Päätettiin esittää vuosikokoukselle, että jäsenmaksu on edelleen 0,05 euroa kalenterikuukaudessa jäsenyhdistyksen henkilöjäsentä kohden ja että jäsenyhdistykset suorittavat maksun kahdessa erässä 1.4. ja 1.10. ja että maksu määräytyy vuosikokousedustajien määräperusteen mukaan.

Todettiin talous talousarvion mukaiseksi talousasiainhoitaja Seppo Haltsosen esittelystä.

Yhdistyksen hallituksesta ovat erovuorossa (varajäsenineen) puheenjohtaja Hannu Suntio (Jukka Ruotsalainen), Christer Holmlund (Ulf-Johan Sunabacka), Soili Latvala (Erja Lehtonen), Leena Taimela-Helenius (Sari Peltonen) ja Elisabet Widensjö (Tuomo Sainio).

Yhdistyksen VARSINAINEN KOKOUS pidetään maanantaina 24.10.2005 klo 19.00 Espoon seudun ammattiopisto Omniassa (sosiaali ja terveys), Lehtimäentie 1 A, 02770 Espoo. Iltapalatarjoilu klo 18.15.


Hallituksen kokous 21.3.2005

Kohdassa Puheenvuorot pääluottamushenkilö Jukka Kivimäki selosti ESSK:ssa käytyjä keskusteluja HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOINNISTA ja sopimusta KEHITYSKESKUSTELUJEN pohjalta maksettavasta palkanosasta.

Puheenjohtaja Hannu Suntio (EKOAY) kertoi sivistystoimen uudistetusta organisaatiomallista. Opetus- ja kulttuuritoimesta on tullut sivistystoimi, suomenkielisestä koulutuskeskuksesta suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ja lautakunta on suomenkielinen opetuslautakunta. Käynnissä ovat seuraavat tulosyksikön projektit: TUNTIRESURSSIN PIENENTÄMINEN, OPPILASKOHTAISTEN TOIMINTAMÄÄRÄRAHOJEN TARKISTAMINEN, OPPILASHUOLLON KUSTANNUSTASON ALENTAMINEN, KOULUJEN HALLINNOLLISTEN PROJEKTIEN TARKASTELU, KOULUVERKKOSELVITYKSEN TEKEMINEN, KOULUKOHTAINEN BUDJETOINTI, ALUEREHTORIMALLI JA OPINMÄKIHANKE. Opetustoimenjohtaja on ainoastaan aluerehtoreiden ja lukion yhdysrehtorin suora esimies, muiden rehtoreiden esimiehiä ovat opetuksen tulosyksikön osastopäälliköt. Pääluottamushenkilöt ovat neuvotelleet tulosyksikön kanssa montessorikoulun opettajien palkoista ja paikallisen järjestelyvaraerän käytöstä. Perinteinen yhteysopettajakoulutus pidetään 14.-16.10.2005. Mukaan tulee eri valtuustoryhmien kärkipoliitikkoja. Opetusharjoittelun ohjaamisesta on saatu sopimus. EKOAY:llä on tärkeä tapaaminen opetuslautakunnan jäsenten, opettajavaltuutettujen ja sivistystoimen johdon kanssa 14.4.2005 hotelli Kuninkaantiessä ajankohtaisista asioista.

Seppo Haltsonen (EVTEK, pj.) käytti puheenvuoron ammattikorkeakoulun autonomiasta ja AMMATTIKORKEAKOULULAISTA.

Christer Holmlund (Esbo-Grankulla lärarförening) kertoi OAJ:n hallituksen työskentelystä ja Kauniaisten koulujen edunvalvonnasta.

Kokous kävi alustusten pohjalta keskustelua oppilaitosten nopeasti muuttuvista toimintakulttuureista ja -ympäristöistä ja edunvalvonnan alati lisääntyvistä haasteista. Lisäksi mm. nimettiin henkilöt työtaisteluorganisaatioon, todettiin pääkaupunkiseudun luottamushenkilöiden yhteistyö ja keskusteltiin talousasioista.



NIUKKUUTTA TARJOLLA

Kaikkien jäsenyhdistystemme opettajat ja rehtorit (muut johtajat), tervetuloa ja voimia opetus- ja edunvalvontatyöhön: haasteita kyllä riittää. "Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi ennakoi koulutuksen säästötoimien yltyvän alkaneen (ja alkavan, allekirjoittaneen lisäys) lukuvuoden aikana", lukee OAJ:n www-etusivulla. Entistä selvemmin tämä leikkaus- ja kurjistamislinja näkyi jo viime keväänä täällä pääkaupunkiseudulla esimerkiksi työnantajien asenteissa paikallisneuvottelujen käymiseen. Samaan aikaan hyvinvointi-Suomella on vaurautta ja voimavaroja enemmän kuin koskaan ennen. On arvovalinta, että niitä ei haluta käyttää koulutukseen.

On aika toimia. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan opettajat lastentarhoista korkeakouluihin järjestävät yhteistyökumppaneidensa kanssa mielenilmauksen Eduskuntatalon edessä 15.9.2005 klo 15.00 (kokoontuminen Bottan puistoissa Museokadun varrella klo 14.30) ja kutsuvat mukaan kaikki asian tärkeäksi kokevat ihmiset. Vuosien sympatiakeskustelun ja uhrautumisen jälkeen on aika taistella, on esitettävä voimakas HÄTÄHUUTO OPETUKSEN PUOLESTA.

Hannu Suntio
Puheenjohtaja


High Techistä High Teachiin

Suomi tunnetaan maailmalla keskiyön auringosta, sotakorvauksien maksamisesta, kännyköistä, Sibeliuksesta ja Alvar Aallosta. Liityttyämme EU:hun ulkomailla liikkuessaan saa vastata monenmoisiin maatamme koskeviin kysymyksiin. Kansainvälisten oppimisvertailujen myötä erityisesti maamme koulujärjestelmä on noussut otsikoihin. Suomessa saa maailman parhainta opetusta. Pisa-tutkimuksen anti on parasta mainosta, mitä maamme voi saada. Kun profiloidumme ulkomailla tasokkaan koulutuksen yhteiskunnaksi, on entistä helpompaa myydä osaamistamme ja innovaatioitamme tässä globaalissa toimintaympäristössämme. Kaikkein tärkeintä on tietenkin kouluttaa viisaita ja sivistyneitä kansalaisia alalle kuin alalle. Silloin meillä kaikilla suomalaisilla on tasokkaampi tulevaisuus. Koulu ei ole tehdas tai säilyttämö.

Yrityksissä huipputuloksen tekeminen palkitaan moninaisilla etuuksilla. Työn arvo siis mitataan rahassa. Toisin on opettajan ammatissa. Työn vaativuuteen ja pitkään kouluttautumiseen nähden palkka on vaatimaton. Lisäksi kouluissa kannetaan perheiden pahoinvoinnin seuraukset. Kulttuuriimme ei myöskään kuulu kiitoksen antaminen, kritiikki kyllä välittyy herkästi sekä yhteiskunnasta että asiakkailta. Opettajan työ ei näin ollen ole heikkohermoisen puuhaa. Jo satojen ihmisten yhteisössä työpäivän vietto on monelle oman huoneensa rauhaan tottuneelle sietämätöntä, huonot ilmanvaihtojärjestelmät viimeistelevät kutsumusammatin salaisen hohdokkuuden. Opettaja on jaksanut, koska työ, jota hän tekee, on lapsen ja nuoren elämän kannalta sanomattoman tärkeää. Se turvaa nuorelle tulevaisuuden. Ulkopuolelta kouluihin kohdistuvat paineet ovat kuitenkin kasvaneet kiihtyvästi viime aikoina.Vaaditaan lisätöiden tekemistä, mutta sitä ei korvata. Saturaariopiste voi opettajien, ja rehtorien, jaksamisessa olla lähelläkin. Kun koulut oirehtivat, koko yhteiskunta kärsii. On hyvin lyhytnäköistä säästää opetuksesta. Alamme ymmärtää oman arvomme kansantaloudessa.

Mistä Suomen hyvät oppimistulokset johtuvat? Syitä on useita. Maassamme ei juurikaan ole yksityisiä kouluja. Opettajat hakeutuvat melko sattumanvaraisesti eri oppilaitoksiin. Opetuksen taso on tasalaatuista. Kouluja ei kilpailuteta näkyvästi viestimissä. Asuinalueet eivät pääse sanottavammin eriytymään sosioekonomisesti toisistaan. Opettaja on perinteisesti toiminut hyvin itsenäisesti vankan ammattitaitonsa turvin. Koulujärjestelmämme ei ole ollut ahtaan keskusjohtoinen, ylhäältäpäin ohjautuva ja ohjattu. Opettaja on saanut tuntea olevansa subjekti, ei objekti. Työn ilo on säilynyt, koska opettaja on uskonut itseensä ja valmiuksiinsa, mikä on luonnollisesti kaikenlaisen onnistumisen lähtökohta.

Toivon sydämestäni, että Suomi ei lähde samalle tielle kuin monet muut maat, joissa oppimistulokset ovat vaatimattomia. Aikamme iskulauseen mukaan muutos on tullut jäädäkseen. En lainkaan kiistä havaintoa. Koko kulttuurievoluutiomme perustuu muutokseen. Tärkeää olisi selvittää, millainen muuttuminen on hyväksi. Uudet valtakunnalliset opetussuunnitelmat ovat mielestäni lähtökohdiltaan erittäin hyvät, koska ne korostavat itsenäisen ajattelun ja toimintakyvyn tärkeyttä sekä kriittistä asennetta ympäröivää kohtaan. Suunnitelmista hahmottuu ihmiskäsitys, jonka ydintä on valveutunut kansalaisuus ja itseään määrittävä kriittinen toimijuus. Saksan huonoon menestykseen Pisa-vertailussa on syytä haettu maan koulujärjestelmän tiukasta opetustyön normittamisesta ja keskusjohtoisuudesta. Positivistinen ajattelu, jossa työn tuloksellisuus mitataan yksittäisten muuttujien tarkan seurannan kautta, ei sovellu opetusalalle. Kannatan hermeneuttista lähestymistä opettajuuden pohdintaan, koska ihmisten kanssa työskentelyä ei voi verrata makkaratehtaan tulostavoitteisiin. Oppilas kärsii, jos opettaja tuntee kadottaneensa oman työnsä hallinnan. Vain itsenäinen ihminen voi opettaa muita itsenäiseksi.

Olisi hyvä, jos maailma olisi oikeudenmukainen. Paremmassa maailmassa ymmärrettäisiin, että eduskunnan ei pitäisi säätää uusia oppiaineita peruskouluun ja lukioon, jos kunnalla ei ole varoja rahoittaa niiden opettamista. Ei pitäisi uudistaa reaalin ja äidinkielen ylioppilaskoetta, jos kunta karsii kurssiresursseja kaksilla prosenteilla. Opettajien ei pitäisi olla niin kilttejä, että vähenevien resurssien puristuksessa ohjaavat oppilasparkojen itsenäisiä kurssisuorituksia, kun koululla ei ole varaa järjestää tarpeeksi kursseja aineesta. Kiire lisääntyy tuplasti, kun opettajalle lisätään tehtäviä ja samalla karsitaan jo karsituista määrärahoista. Parhaassa mahdollisessa maailmassa tajuttaisiin, että koulutukseen käytetty raha on paras panostus kansakunnan tulevaisuuteen,varsinkin vähäväkisessä maassa. Koska kunta saa palveluihin käyttämänsä rahat yhteisöverotuloista, siis yrityksiltä, nykyinen veronkantojärjestelmä tasausperiaatteineen on sietämätön pääkaupunkiseudun suurelle muuttovoittoiselle kunnalle. Optiotulojen väheneminen ei saa sanella opetustoimen rahoitusta. Sekin tajuttaisiin, ja muutettaisiin kuntien veronkannon periaate aivan toiseksi.

On kiintoisaa palata aiheeseen muutaman vuoden kuluttua, kun on tiedossa, säilyivätkö oppimistulokset maassamme yhtä hyvinä kuin viimeisimmässä OECD-maiden 250 000 oppilaan Pisa-otoksessa. Olisiko peräti vielä varaa karsia opetusmäärärahoista? Venyisikö opettajien kutsumus vielä vähän? Opettajat ovat olleet mukana talkoissa nostamassa maatamme viime vuosikymmenen pahasta lamasta. Voiko jokin muu ammattiryhmä ylpeillä yhtä hyvillä tuloksilla? Huipputulos on saatu aikaan vain keskinkertaisella rahoituksella. Opettajasta tuntuu melko pahalta kuunnella vaatimuksia huippuosaajille suunnitelluista vero- ym. etuuksista, kun on itse sattunut valitsemaan alan, joka rahoitetaan verorahoista ja joka on ikuisten säästövaatimusten ristitulessa. Suomalainen opettaja on varsinainen muutosagentti. En usko, että tarvitsemme konsultin apua parhaan mahdollisen oppimistuloksen takaamiseksi. Mutta työrauhan haluamme.

Leena Taimela-Helenius, fil.maist.
hallituksen jäsen
Kaitaan lukio
19.12.2004


Hallituksen kokous 24.1.2005

Yhdistyksen uuden hallituksen järjestäytymiskokouksessa 24. tammikuuta 2005 valittiin varapuheenjohtajaksi Christer Holmlund, sihteeriksi Irma Parijoki, talousasiainhoitajaksi Seppo Haltsonen, koulutusasiainhoitajaksi Soili Latvala, tiedottajaksi Leena Taimela-Helenius ja isännäksi Jari Nummela. Jälkimmäistä toimihenkilöä lukuun ottamatta työjaosto koostuu edellä mainituista ja yhdistyksen puheenjohtajasta Hannu Suntiosta. Hallituksen kokouksiin kutsutaan myös oppilaitosten pääluottamusmiehet ja jäsenyhdistyksiin kuuluvat OAJ:n valtuutetut. Hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus on niillä yhdistysten edustajilla, joilla ei ole varsinaista eikä varapaikkaa. Yhdistysten tulee ilmoittaa edustajansa vuodeksi 2005.

Järjestäytymiskokouksessa ei esitetty paikallisneuvottelupyyntöjä. Jäsenyhdistyksiä pyydetään lähettämään ehdotuksensa esityslistalle tulevista asioista ennen työjaoston kokouksia, jotka pidetään maanantaisin klo 18.15 seuraavina päivinä: 28.2, 9.5, 22.8, 29.8, 26.9, 28.11. ja 19.12.2005. Hallituksen seuraava kokous päätettiin pitää 21. maaliskuuta klo 18.00. Tekstin voi lähettää sähköpostiosoitteeseen ekpy@kolumbus.fi.

Yhdistysten edustajat käyttivät puheenvuoroja ajankohtaisista asioista, kuten henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnista, Espoon kaupungin talousarviosta, sivistystoimen johtosäännöstä ja organisaatiouudistuksesta sekä opetustoimen aluerehtorimallista ja opettajille maksettavista päivärahoista. Todettiin, että rehtorin määrätessä opettajan esim. koulutukseen toiselle paikkakunnalle puoli- tai kokopäiväraha on aina itsestään selvästi maksettava. Silloin työntekijän asema on selkeä myös vakuutusturvan kannalta.

Tähän loppuun muistutan, että yhdistyksen sivut on hyvä foorumi jäsenyhdistyksille tiedottaa jäsenilleen ajankohtaisista asioista tai käydä koulutuspoliittista keskustelua. Antoisaa alkavaa vuotta.

Leena Taimela-Helenius


Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistys 22.11.2004
ESPOON VALTUUSTORYHMIEN PUHEENJOHTAJAT JA MUUT VALTUUTETUT

KANNANOTTO VUODEN 2005 OPETUSTOIMEN TALOUSARVIOESITYKSEEN

Espoon vuoden 2005 talousarvioesityksen tavoite on "taloudellisuuden ja tuottavuuden parantaminen" mutta myös peruspalvelujen turvaaminen. Näihin ja samalla toimintatapojen kehittämiseen tähdätään "säästöillä" ja yli 30 muutoshankkeen kautta. Hankkeisiin kuuluvat mm. opetus- ja kulttuuritoimen organisaatiouudistus ja koulukohtainen resurssin kohdentaminen. Taloutta kiristettäessä ja uudistuksia tehtäessä on ehdottomasti otettava huomioon ja turvattava nykytasoinen peruskoulujen lakisääteinen perusopetus ja lukioiden perusopetus sekä opettajien asiantuntemus ja välitön yhteys suomenkieliseen koulutuskeskukseen erityisesti rehtorien kautta.

Kun tavoite on "taloudellisuuden ja tuottavuuden" parantaminen, pelkkä kuuden suurimman kaupungin oppilaskohtaisten menojen vertaaminen voi johtaa virheellisiin toimenpiteisiin, ja siitä voi kehittyä opetuksen kurjistamisautomaatti, jonka aiheuttamien vaurioiden korjaaminen on kallista - varsinkin jos leikkaukset tehdään perusasioista uskaltamatta puuttua vuodesta toiseen luotuihin erikoisuuksiin ja hienouksiin. On välttämätöntä tarkkaan selvittää oppilaskohtaisten menojen vertailukelpoisuus ja eritellä ne yksityiskohtaisesti.

Espoon kaupungin väkiluvun kasvu ja Suomessa poikkeuksellisen suuri oppilasmäärän kasvu (v. 2005 noin 650 oppilasta) edellyttää, että opetuspalvelujen määrä kasvaa samassa suhteessa. Suomenkielinen koulutuslautakunta on todennut, että kasvun pitää olla nykytason säilyttämiseksi 8,2 prosenttia - budjettiesityksessä kasvuksi esitetään 4,4 prosenttia. Tällaisenkin kasvun perusteella ihmetyttää, miksi ensi syksyksi esitetään "tuntiresurssin pienentämistä 4 prosentilla" ja "oppilaskohtaisten toimintamäärärahojen pienentämistä 20 prosentilla". Mihin raha menee? Nimittäin leikkausesitykset olivat samansuuruisia pari kuukautta sitten mutta valtuuston päättämä kasvukehys oli yli 3 prosenttiyksikköä pienempi.

Oppitunnit, oppikirjat, vihot, kynät sekä muut välttämättömät oppimateriaalit ja opetusvälineet on säilytettävä vähintään nykyisellä tasollaan - nimenomaan oppilaan ja opettajan yhteinen työaika edistää oppimista ja osaamista sekä ehkäisee syrjäytymistä. Oppitunteja vähennettiin jo tämän vuoden syksystä 2 prosenttia ja vuoden 2006 syksyksi on tulossa 2 prosentin pienennys: tämä tarkoittaa yhteensä 8 prosentin tuntiresurssileikkausta. Tästä on helppo suoraan laskea, mikä on leikkauksen vaikutus opetusryhmien keskimääräiseen kokoon ja tarvittavien opettajien määrään. Myös muita oppilaskohtaisia menoja on vähennetty jo aikaisempina vuosina ja 20 prosentin lisäleikkaus näihin on suorastaan mahdoton, jos samaan aikaan aiotaan toteuttaa uusi opetussuunnitelma. Tässä yhteydessä on huomattava, että monet opetusvälineet ovat vanhoja ja lähes käyttökelvottomia.

Espoon kaupunginvaltuusto on taas kerran suurten haasteiden edessä. Tulevaisuuteen katsova ja näkevä päättäjä tietää, että laadukkaat koulutuspalvelut tuottavat osaamista ja hyvinvointia. Lähimenneisyyden tapahtumat osoittavat, että myös vanhemmat odottavat viisaita ja vastuuntuntoisia päätöksiä.

ESPOON JA KAUNIAISTEN OPETTAJIEN AMMATTIYHDISTYS RY.

Hannu Suntio
Puheenjohtaja

Heli Siberg
Puheenjohtaja
sihteeri

TIEDOKSI: kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen, rahoitusjohtaja Reijo Tuori, sivistystoimenjohtaja Kristina Wikberg, opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen, talousjohtaja Harri Virta, koulutuslautakunnan pj. Heljä Misukka


Reunamerkintöjä Koulutuksen tulevaisuus -seminaarista

Espoon ja Kauniaisten opetusalan vaikuttajat kokoontuivat helteisenä toukokuun viikonloppuna (7. ja 8. päivänä) keskustelemaan opetusalan ajankohtaisista kysymyksistä ja näköaloista Tuusulan Gustavelundiin. Puheenjohtajamme Hannu Suntio toivotti meidät tervetulleiksi tilaisuuteen ja esitteli edunvalvonnan historiaa ja haasteita.

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys joutuu vuosi toisensa jälkeen todistamaan päättäjille ja virkamiehille, ettei laadukas opetus synny pelkästään hyvästä tahdosta ja kutsumuksesta. Jo karsituista määrärahoista on mielestämme lyhytnäköistä karsia vielä uutta siivua pois, sillä nämä vähennykset lisäävät huomattavasti yhteiskuntamme muiden alojen menoja. Pääkaupunkiseutu tarvitsee osaajia, Espoo ja Kauniainen haluavat toivottavasti profiloitua korkeatasoisen opetuksen ylläpitäjinä ja näin näyttää esimerkkiä muulle Suomelle.

Hannu Suntio korosti, että EKOAY joutuu vuosittain taistelemaan peruskoulujen ja lukioiden vuonna 1983 päätetystä minimituntikehyksestä, nykyisin tuntiresurssista. Ensi syksynä sitä kuitenkin leikataan, ensimmäistä kertaa, kaksi prosenttia. Samaan aikaan kaikkien alojen opettajille lisätään oppituntien ulkopuolista työtä. Monet kyselevätkin, eikö opettaja saisi jo opettaa. Onko opettajan perustehtävä hukassa?

Seuraavaksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymän vastavalittu johtaja Sampo Suihko alusti oman alansa koulutuksen tulevaisuuden näkymistä. Hän mm. toivoi ammattiopetukseen hakeutuvan lisää nuoria. Hänen alustuksensa kirvoitti meidät hedelmälliseen keskusteluun ammatillisen ja yleissivistävän opetuksen ominaislaadusta. Itse pohdiskelin, miten tuotannon siirtyminen halvan työvoiman maihin vaikuttaa Suomen koulutuspolitiikan linjauksiin. Suihko huomautti niin ikään ikävästä ilmiöstä: jokainen määrärahojen leikkaus pienentää kunnan valtionosuuksia.

Lyhyen tauon jälkeen siirryimme takaisin auditorioon, jonne oli puhetta johtamaan asettunut hallituskollegani Seppo Haltsonen Espoon ja Vantaan teknillisestä ammattikorkeakoulusta. Ensimmäisen alustuspuheenvuoron käytti EVTEK-kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Heikki Heinimäki. Hän otti puheenvuorossaan esiin yksikköhinnat ja opetuksen ylläpitäjän roolin.

Espoon suomenkielisen koulutuslautakunnan puheenjohtaja Heljä Misukka muistutti valtion rahoituksen vaikutuksista opetustoimen resursseihin ja painotti koulutuspolitiikan olevan mitä suurimmassa määrin elinkeinopolitiikkaa. Edelleen hän toivoi, että päiväkodin ja alakoulun oppilashuoltotyö olisi saumaton jatkumo. Hän kannatti päivähoidon siirtymistä nykyiseltä toimialaltaan opetustoimen alaisuuteen.

Päivähoitopalvelujen johtaja Titta Tossavainen otti esille Espoota paljon puhuttaneen TOP-hankkeen ja eri kaupunkien yksikköhintojen vertailun. Suurten kaupunkien ns. kuusikko-vertailu kirvoitti mielipiteitä seminaariin osallistujilta. Huomautettiin, ettei ole mahdollista verrata objektiivisesti eri kaupunkien opetustoimen kustannuseriä. Varsinkaan ei pitäisi pyrkiä profiloitumaan kaupungiksi, joka selviää mahdollisimman vähillä panostuksilla opetuksen ylläpitäjän tehtävästään!

Rehtori Pertti Törmälä (EVTEK) sivusi katsauksessaan monia esillä olleita kysymyksiä. Hän otti kantaa mm. ajankohtaiseen Kiina-ilmiöön, tuotannon siirtymiseen pois maastamme, ja totesi suunnittelutyön jäävän Suomeen. Prototyypin tekijöiden on oltava todella osaavia!

Espoon kuntapäättäjistä alustuspuheenvuoron käyttivät Marjo Matikka, Pirkko Sillanpää ja Markku Sistonen. Matikka kertoi olevansa jäsenenä TOP-toimikunnassa. Hän huomautti TOP-hankkeen olevan samanaikainen kunnan organisaatiouudistuksen kanssa. Sillanpää kiinnitti huomiomme varsinkin moninaisiin kouluelämän käytännön kysymyksiin. Hän totesi koulujen resurssoinnin olevan valitettavan tempoilevaa.

Markku Sistonen lopetti perjantain seminaarimme virallisen osuuden. Hän korosti, että päättäjät tekevät valintoja, joilla on aina selkeät seurauksensa. Kuntapolitiikka on valintaa eri vaihtoehtojen rahoituksen välillä. Hän otti esille TOP-hankkeen kustannukset ja säästöt, joita hankkeen alullepanijat odottavat uudistuksen myötä saavansa. Lisäksi hän sivusi päättäjien roolia hankkeen suunnittelussa ja totesi sen olleen vähäinen.

Paljon muutakin puhuttiin. Olen referoinut lyhyesti puheenvuorojen teemoja. Viralliseenkin osuuteen mahtui toki keskustelua, mutta siirryttyämme illallispöytään sana oli vapaa! Paikallisyhdistyksemme on edunvalvontafoorumi, jossa kukin saamme erittäin hyvän käsityksen kuntiemme päivähoidon näkymistä peruskoulun ja lukioiden sekä ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen haasteisiin ja rahoitukseen. Paikallisyhdistyksemme kerää yhteiseen piiriinsä huomattavan joukon sitä kansallista pääomaa, minkä turvin pieni viiden miljoonan kansakuntamme joko kukoistaa tai kaatuu. Emme voi perustaa menestystämme mihinkään muuhun kuin tasokkaaseen koulutukseen. Eri koulutusalojen yhteinen intressi on toimitusedellytystemme varmistaminen, sillä maamme kokoisella talousalueella ei ole varaa järjestää hutiloiden koulutuspolitiikkansa. OAJ:lainen edunvalvonta on Suomen edun valvontaa.

Kyselin hiljattain eräältä kansanedustajalta, voiko opettaja olla huippuosaaja. Maanhan on, julkisuutta saaneiden puheenvuorojen mukaan, tehtävä kaikkensa, etteivät huippuosaajat lähde muihin maihin myymään osaamistaan. Onko opettaja sellainen ammattilainen, jonka huono motivaatio heijastuu maan talouden kilpailukykyyn? Tuntuu olevan vaikeaa mieltää, että henkinen tuote, opettaminen ja kouluttaminen, kasvattaa kansakunnan vaurautta siinä missä vientituotekin, esimerkiksi paperirulla. Tai ehkä vika on siinä, että työnantajana on kunta eikä pörssiyritys... Missä on työsuhdeautoni ja työnantajani maksamat Italian-viikonloput?

Illalla sana oli vapaa, mutta seuraavana päivänä seminaari jatkui vielä puoleen päivään. Aamusaunan ja uimisen jälkeen mieli oli taas avoin pureksimaan uutta asiaa. Aurinko paistoi.

Seminaariterveisin

Leena Taimela-Helenius




Toimintakertomus 2002-2003

Toimintasuunnitelma 2004


ESPOON KAUPUNGINVALTUUTETUT
24.10.2003

ESPOON PERUSOPETUKSEN RYHMÄKOKOJA UHKAA VOIMAKAS KASVAMINEN

Laadukas opettaminen ja opettajien jaksaminen vaarassa

Opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2004 talousarvio kasvaa lähes neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Silti se jää selkeästi vuoden 2003 tasosta, kun otetaan huomioon oppilasmäärän kasvu (peruskoulut 660 = 2,5 % ja lukiot 135 = 3 %) ja opettajien virkaehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset. Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen esittääkin oppituntien leikkaamista syksyllä 2004 neljällä prosentilla ja syksyllä 2005 kolmella prosentilla. Esimerkiksi 250 oppilaan yläkoulussa tämä tarkoittaa, että 520 oppitunnista viikossa vähenee 35,8 oppituntia (v. 2004 20,8 ja v. 2005 15,0) eli lähes kaksi opettajan tehtävää.

Viimesyksyinen oppitunteja uhannut kuuden prosentin leikkaus aiheutti vanhempien ”koulukapinan”, ja valtuusto päätti loppujen lopuksi olla supistamatta tuntiresurssia. Nyt olemme koulutuksen, kasvatuksen sekä oppilaan ja opettajan hyvinvoinnin näkökulmasta samassa tilanteessa: Suuressa ryhmässä yksilöllinen opetus vähenee, keskittyminen häiriintyy ja syrjäytyminen lisääntyy.

Vaikka Espoon kaupunki on ”rahoituksellisesti suurten haasteiden edessä”, sen päättäjien ja virkamiesten täytyy ajatella pitkäjänteisesti ja panostaa tulevaisuuteen. Tuntiresurssin raju leikkaaminen – sellainen seitsemän prosenttia on – on ehdottomasti vääränlaista säästämistä. Lähes itsepetokselta vaikuttaa oppilaskohtaisten menojen vertaaminen viiteen muuhun suurimpaan kaupunkiin ja pyrkiminen ”kuusikon keskiarvoon”. Ovatko menot vertailukelpoisia, kun Espoon oppilasta kohti käyttämä aika on keskiarvon lähellä mutta menot ovat suurimmat ja varsinkin kun on ainakin kolme erilaista tilastoa? (Jo Descartesin mukaan kaikki epäilyttävät väitteet on hylättävä ja totena voidaan pitää väitteitä, joita ei parhaalla tahdollakaan voi epäillä.) Ja vaikka menot suunnilleen olisivatkin vertailukelpoisia, kannattaako hypätä leikkausautomaattiin kuin uppoavaan laivaan.

Vuoden 2003 opetustoimen talousarvio oli jo heikennys edellisestä vuodesta, vaikka oppituntiresurssi säilyikin entisellä tasollaan - mm. oppilaskohtaisia tarvikemäärärahoja supistettiin 25 prosenttia ja opettajien koulutusta ja työnohjausta 50 prosenttia. Monet päättäjät totesivat tuolloin, että supistukset ovat vain väliaikaisia, mutta nyt vuoden 2004 talousarvion mukaan näitäkin tärkeitä alueita leikataan yhä lisää.

Viime aikoina opettajapula ja opettajien jaksaminen ovat ylittäneet uutiskynnyksen ja niitä on käsitelty esim. TV:n pääuutisissa. Samalla kun koulutusta on vähennetty, ensimmäisen asteen opetustyö on saanut rinnalleen monia toisen asteen työtehtäviä: opetussuunnitelmien laatimista, erilaisia laajamittaisia arviointeja, valtakunnallisia kokeita jne. Näitä töiden korvaamiseksi on virkaehtosopimuksessa oma pykälänsä, jota Espoossakin on parina vuonna käytetty. Yleensä työnantaja vetoaa kuitenkin siihen, ettei ole rahaa.

Espoon kaupunginhallitus ja lopulta valtuusto 14.11.2003 ovat todellakin suurten haasteiden edessä. Oppilaiden vanhemmat ja muut vastuuntuntoiset aikuiset odottavat kotikaupungiltaan laadukkaita koulutuspalveluita. Lyhytjänteinen politikointi voi aiheuttaa pahoja virheitä, jotka maksavat vuosien päästä yllättävän paljon.

Hannu Suntio
Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistyksen puheenjohtaja
Yhteydenotot ja kommentit: hannu.suntio@edu.espoo.fi, puh. 040 720 1809


ESPOON VALLANPITÄJIEN LUOTETTAVUUS KOETTEILLA

Pitävätkö viime syksyn talousarviopäätökset, joilla valtuutetut sitoutuivat olemaan leikkaamatta peruskoulujen ja lukioiden oppitunteja eli säilyttämään osittain opetuksen tason nykyisellään supistamalla (”sopeuttamalla”) kuitenkin määrärahoja seuraavasti: oppikirjat ja tarvikkeet –24 %, opetusvälineet ja kalusto –27 %, opettajien koulutus –39 %, työnohjaus –20 %, kehittämishankkeet ja kansainvälisyys –75 %, iltapäivätoiminnan avustukset –13 % ja johtokuntien kokoukset –25%. Lisäksi vakuuteltiin eri yhteyksissä, että nämä leikkaukset ovat vain väliaikaisia.

Nyt näyttää siltä, että tämäkään ei riitä: Budjettilaskelmat pettävät taas kerran, ja tavoitteena on vähentää vielä vuoden 2003 kaupungin käyttötalouden menoja vähintään 25 miljoonaa euroa ja lähinnä investointimenoja 10 miljoonaa euroa. Eli Espoossa on käymässä juuri päinvastoin kuin monet asiantuntijat vakuuttivat: Verohelpotusten piti tuottaa lisää verokertymää.

Näin ollen onko oikein, että veronalennusten maksumiehiä ovat lapset, nuoret, sairaat, vanhukset ja kaupungin työntekijät. Suunnitelmallinen ja tuloksellinen toiminta edellyttää, että tehtyihin päätöksiin voi luottaa eikä niitä muuteta puolen vuoden välein. Esimerkiksi koulut ovat jo suunnitelleet mm. ensi lukuvuoden ryhmät annettujen tuntimäärien perusteella. Kaupunginhallitus ja –valtuusto eivät voi pyörtää päätöksiään heti negatiivisten ennusmerkkien ilmaantuessa, jos eivät halua niistä tulevan vain päätöksiksi naamioituja populistisia vaalilupauksia.

Rikkaan Espoon aikuisten täytyy keksiä keinot opetuksen ja kasvatuksen tason säilyttämiseksi. Espoon vallanpitäjät ovat vuodesta toiseen korostaneet koulutuksen merkitystä ja luoneet kaupungilleen koulutusmyönteisen imagon. Myös maan uusi hallitus korostaa ohjelmassaan erityisesti koulutusta. Ja ennen kaikkea espoolaiset vanhemmat ilmaisivat voimakkaasti tahtonsa viime syksynä: Lapset ja nuoret ansaitsevat ja tarvitsevat oppituntinsa ja opetuksensa.

Hannu Suntio, vpj.



REHTORI JA OPETTAJIEN EDUSMIES TEKI TYÖNSÄ VOIMIAAN SÄÄSTÄMÄTTÄ

Rehtori Antti Talvitie kuoli vakavaan sairauteen 14.3.2003 Espoossa. Hän oli syntynyt 4.3.1941 Lapualla. Antti Talvitie valmistui filosofian kandidaatiksi 1968 ja fysiikan ja matematiikan lehtoriksi Helsingin yliopistosta 1971, minkä jälkeen hän suoritti koulunjohdolliset opinnot. Opintojensa loppuvaiheessa Talvitie ahersi yli kolme vuotta vesihallituksen hydrologian toimiston päätoimisena tutkijana.

Filosofian maisteri Antti Talvitiestä tuli kova työntekijä koko eliniäkseen: Espoon Karakallion koulun rehtori ja opetusalan vaikuttaja.

Rehtori Antti Talvitie johti suurta (yläasteen) koulua taitavasti lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Hyvän organisointikykynsä lisäksi hänelle oli tunnusomaista ”pohjalainen suoruus ja täsmällisyys”, hyvä asioiden valmistelu, jämäkkyys ja tasapuolisuus. Antti Talvitie tuki myös vanhempainyhdistyksen toimintaa, koska hän piti kasvattajana välttämättömänä kodin ja koulun hyvää yhteistyötä. Talvitie otti rohkeasti esiin oman koulunsa ongelmat tiedotusvälineissä ja synnytti laajan keskustelun koululaisten ja opettajien oikeudesta työrauhaan. Hän luotti aina työtovereidensa ammattitaitoon ja korkeaan työmoraaliin – ja oli itsekin erityisesti didaktisesti taitava opettaja.

Antti Talvitie teki monipuolista yhteistyötä suomenkielisen koulutuskeskuksen kanssa, edusti rehtorikuntaa ja opetushenkilöstöä monissa kunnan työryhmissä ja vaikutti laajalla osaamisellaan ja kokemuksellaan oman koulunsa ja Espoon koulujen kehittämiseen ja edistämiseen.

Antti Talvitien rakkaimpia harrastuksia oli opettajien yhteisten asioiden hoitaminen. Siitä tuli Antille suorastaan toinen työ: Hän ymmärsi, että lasten ja nuorten sekä opettajien hyvinvointi takaavat yhteiskunnallemme menestyksekkään tulevaisuuden. Talvitie toimi monissa opetusalan luottamustehtävissä koko työuransa ajan sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Hän oli mm. OAJ:n valtuuston jäsen 22 vuotta ja OAJ:n hallituksessa 1983 – 1984, Länsi-Uudenmaan opettajien ammattiyhdistyspiirin hallituksessa 13 vuotta ja Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistyksen hallituksessa 24 vuotta (puheenjohtajana 8 vuotta).

Antti Talvitie oli järjestötehtävissä ylivertainen: Hän meni rohkeasti mukaan eri asioiden käsittelyyn, oli määrätietoinen ja sitkeä toteuttaakseen yhteiset tavoitteet ja pani itsensä likoon opettajien ja opetuksen puolesta. Näin olikin luonnollista, että Talvitie oli yksi vuoden 1984 opettajien lakon johtajista. Hänen mukaansa työtaistelu ei ole itsetarkoitus – sitä pitää kaikin keinoin pyrkiä välttämään – mutta sitten kun lakkoon joudutaan, mukana ollaan suurella sydämellä ja järjellä.

Normaalin työpäivän päälle pidetyn ay-kokouksen tai –seminaarin jälkeenkin Antti jaksoi vielä. Illallisilla hänen lähellään olevat paikat olivat suosittuja, sillä hän oli erinomainen tarinankertoja, joka taitavasti käytti mm. huumoria, vakuuttavia äänensävyjä ja tehotoistoa – jo paljon ennen nykyistä stand up –aaltoa. Yksi Antin legendaarisimpia juttuja oli viimeiselle aidalle ennen maalia päättynyt 110 metrin aitajuoksukilpailu. Olihan hän myös urheilumies - ja muissakin yhteyksissä isänmaallinen. Ja jos joskus paripäiväisissä koulutuksissa vapaa-aikaa jäi, Antti suuntasi johonkin museoon, jossa oli todennäköisesti jo ennenkin käynyt, koska historia oli hänelle rakas harrastus.

Vielä tänä talvena Antti Talvitie muisteli uransa tärkeimpiä tehtäviä, mm. koulun lukuvuoden suunnittelua ja OAJ:n hallituksen muodostamista – 1980-luvun alussa yhdessä ”Voten” kanssa. Vaikka Antin oli loppuaikoina yhä vaikeampi muistaa asioita, hän halusi elämänasenteensa mukaisesti auttaa ja tukea meitä työtovereitaan aina soitellessamme ja tavatessamme.

Hannu Suntio



Uudet virka- ja työehtosopimukset 1.2.2003 - (korotukset 1.3. -): ks. www.OAJ.fi: palkat ja sopimukset
11.11.2000 1(2)
OAJ:N VALTUUSTOLLE JA SEN JÄSENILLE
OAJ:N ALUETOIMINNAN UUDISTAMINEN

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen tietoon on tullut, että OAJ:n järjestötoimikunta valmistelee OAJ:n aluetoiminnan uudistamista. Vaikka Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistykseltä ei ole pyydetty lausuntoa, se haluaa paikallisen edunvalvonnan - joka on yksi OAJ:n tärkeimpiä tehtäviä - toteuttajana saattaa mielipiteensä OAJ:n päättäjien tietoon.

Uusia organisaatioita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon erityisesti muutosten kohteena olevien toimielinten asiantuntemus ja mielipiteet. Ehdotettu aluetoiminnan uudistus vaikuttaa suuresti OAJ:n paikallisyhdistysten toimintaan, sillä se liittää erityisesti pääkaupunkiseudulla toisiinsa eräät erilliset yhdistykset ja rakentaa keinotekoisia raja-aitoja eräiden kiinteässä yhteistyössä toimivien yhdistysten välille. Tästä syystä suunnittelun lähtökohtana olisi tullut olla jo toteutunut paikallisyhdistysten toiminta eikä nykyinen organisaatio.

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys esittää seuraavia kahta vaihtoehtoa, joista ensimmäinen on sen mielestä selvästi parempi:

VAIHTOEHTO 1:
Järkevintä edunvalvonnan ja muun toiminnan kannalta on lopettaa nykyiseen organisaatioon perustuva aluetoiminta kokonaan ja suunnata voimavarat paikallistasolle, jolla on neuvottelu- ja sopimusoikeudet. Tarvittaessa paikallisyhdistykset voivat tehdä yhteistyötä tai yhdistyä. Tähän OAJ suuntaa rahoitusta paikallisyhdistysten kautta. Erityisesti Uudellamaalla on järjetöntä pitää yllä keinotekoista maantieteellistä alueyhdistysjakoa, joka perustuu nykyisiin yleissivistävän koulutuksen piireihin. Täällä toiminnallinen ja koulutuksellinen yhteistyö sijoittuu enimmäkseen akselille Vantaa - Helsinki - Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi. OAJ:n toiminnan pitää keskittyä nyky-yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti valtakunnalliselle ja paikalliselle tasolle.

VAIHTOEHTO 2:
Mikäli vaihtoehto 1 ei tule kysymykseen, pitää hylätä vanha ysiläinen piirijako, joka on pelkästään maantieteellinen. Uusi aluejako laadittakoon toiminnalliselta ja koulutukselliselta pohjalta. Tässä jaossa Espoo-Kauniainen, Helsinki ja Vantaa ovat kukin omana alueyhdistyksenään. Ne tekevät keskenään ja muiden naapuriyhdistysten kanssa yhteistyötä, jonka painopiste on erityisesti koulutuksesssa, strategiasuunnitelussa ja kokemusten vaihdossa. Näinhän jo paljolti käytännössä onkin: Ysiläisestä HEV:stä on tullut edunvalvonnan kannalta tärkeä alueellinen yhteistyömuoto Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Se piti aikanaan synnyttää täydentämään keinotekoista piiriorganisaatiota. Kuntayhtymien ammatilliset koulutusorganisaatiot, työnantajien yhteistoiminta ja väestönkasvu suuntautuvat tälle akselille.

OAJ:n suunnittelema alueyhdistyksen hallituksen rakennemalli (pj. ja 6, 8 tai 10 jäsentä) on mahdoton toteuttaa tasapuolisesti Länsi-Uudellamaalla, jossa on kymmenen paikallisyhdistystä, joihin kuuluu kymmeniä eri alojen jäsenyhdistyksiä. Pelkästään Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen synnyttäminen vaati vuosien työn. Tämä yhdistys olisikin hyvä pohja alueyhdistykselle, jos sellainen välttämättä halutaan. Lisäksi on todettava, että ehdotettu uudistus luo yhden organisaatiotason lisää ammatillisten opettajien kannalta. Tämä vähentää heidän vaikutusmahdollisuuksiaan eikä välttämättä lisää OAJ:n jäsenten yhteenkuuluvuutta.

Jos alueyhdistyksiin päädytään niiden ongelmista huolimatta, niihin suunnattava rahamäärä saa olla jäsentä kohti korkeintaan yhtä suuri kuin nykyisissä oay-piireissä, koska paikallisen edunvalvonnan kärki on paikallisyhdistyksillä, joihin tulevaisuudessa pitää panostaa.

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys - Esbo-Grankulla lokalförening ry.

Anna-Maija Kaipio
puheenjohtaja

Hannu Suntio
sihteeri

TIEDOKSI
OAJ:n hallitus
Erkki Kangasniemi
Vesa Pohjanpalo


Kunnallisvaalit:

Koulutus oli entistä enemmän esillä syksyn vaisuissa kunnallisvaaleissa. Mm. MTV lähetti Espoosta valtakunnallisen koulukeskustelun. Espoon ja Kauniaisten valtuustoihin tuli lisää kasvatusta ja opetusta arvostavia päättäjiä. Opettajien ja OAJ:läisten yhdistysten yhteistyö päättäjien kanssa jatkuu.

OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN ARVOSTUS NOUSUUN!

Valtiovalta toteuttaa (?) koulutuksen säästöjen poistamisen vuosina 2001 - 2003 (50%, 25% ja 25%). Paikallisyhdistysten ja luottamusmiesten tehtävänä on seurata, että kuntien päättäjät todella ohjaavat rahat opetuksen käyttöön. Monet tiedotusvälineet uutisoivat väärin leikkausten poiston lisärahoitukseksi ja uskoivat keväällä sopulilaumana hallituksen puheet koulutukseen ja osaamiseen panostamisesta. HUTKIVASTA JOURNALISMISTA TUTKIVAAN JA ASIANTUNTEVAAN JOURNALISMIIN MYÖS KOULUTUSASIOISSA! (Positiivisia merkkejä näkyvissä yhä enemmän. Mediakin alkanut huomata todelliset ongelmakohdat kesän ja syksyn aikana.)

Monia paikallisneuvotteluja käynnissä tai tulossa.