Yhteistyö

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksellä norjalaisia opettajavieraita

Espoon norjalaisesta ystävyyskaupungista Kongsbergista tuli 20.3.2015 paikallisyhdistyksen vieraiksi 23 opettajaa. He olivat esittäneet toiveensa tutustua espoolaiseen kouluun ja päiväkotiin sekä saada tietoa suomalaisten opettajien palkkauksesta, pätevyysvaatimuksista ja virkaehtosopimuksista. FSL:n espoolainen puheenjohtaja Christer Holmlund luennoi heille toivotuista aiheista Lagstadin koulun auditoriossa, oppilaat esittelivät koulua ja päiväkotia yhdessä rehtori Agneta Torsellin kanssa. Paikalisyhdistyksestä norjalaisten isäntinä toimivat puheenjohtaja Hannu Suntio, sihteeri Irma Parijoki ja hallituksen jäsen Antti Piiroinen.


Kongsbergin opettajat saapuivat Lagstadin koululle Antti Piiroisen johdolla


Christer Holmlund luennoi norjalaisille vieraille virkaehtosopimuksesta


Palkkausjärjestelmästä


Paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Suntio kertoi opettajien ay-toiminnasta

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen vaikuttamis- ja yhteistyöilta 12.12.2014 ravintola Henricuksessa

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Suntio toivotti tervetulleeksi yhteistyöiltaan Espoon ja Kauniaisten päivähoidon, yleissivistyksen, musiikkiopiston ja ammatillisten opettajien edustajat sekä kutsuvieraat. Kutsutuista olivat estyneinä Espoon kaupungin sivistystoimen johtaja Sampo Suihko ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymän johtaja Tapio Siukonen.

Kutsuttuina vieraina olivat paikalla KT Martti Hellström, joka on Espoon kaupungin valtuutettu ja nuorten elinvoimaisuus ohjelmaryhmän pj. Hellström virittikin yhteiskeskustelua alustamalla nuorten elinvoimaisuus-ohjelmasta. Pääosa Espoon nuorista voi hyvin ja löytää itselleen tarvittavat palvelut sekä mielekkään koulutus- ja työuran. ”Hellströmin vuoden 2013 nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman mukaan kesäkuussa 2013 työttömänä työnhakijana TE-toimistossa oli 1 372 iältään 17–24-vuotiasta nuorta, joista alle 20-vuotiaita oli 376. Kasvu vuoden 2012 vastaavasta ajankohdasta on kaikkien alle 25-vuotiaiden osalta 41,6 % ja alle 20-vuotiaiden osalta 45,2 %. Työttömistä nuorista suurin osa on ilman ammattia olevia, joiden pääsy työmarkkinoille on hyvin haastavaa.

Nuorten mielenterveysongelmat näkyvät palveluihin ohjautumisen näkökulmasta seuraavasti:
Nuorisopoliklinikan (Nupoli) asiakkaista suurimmalla osalla asiakkaista (34 %) oli ensisijainen tulosyy ”Mielenterveys”. HUS:n nuorisopsykiatrian asiakkaana oli vuoden 2012 aikana 1033 espoolaisnuorta, joista suurin osa oli avohoidon piirissä.

Nupolin asiakkaista kolmanneksi yleisin käyntisyy liittyi päihteisiin (14 %). A-klinikkasäätiönpalveluissa oli vuonna 2012 kaikkiaan 451 alle 30-vuotiasta nuorta. Näistä 125 oli alle 18-vuotiaita. Nuorisoaseman alle 25-vuotiaista 52,3%:lla tulosyynä olivat erilaiset riippuvuudet, joista 60%:lla pääpäihde oli alkoholi. Asunnottomuus on selkeästi metropolialueen nuorten ongelma. Asunnottomien nuorten määrä on Espoossa kasvanut erilaisista interventioista huolimatta. Vuonna 2012 Espoossa oli 125 asunnotonta alle 25-vuotiasta nuorta. Asunnottomuuden vaikutus yhteiskunnasta syrjäytymiseen on suuri. Ilman asuntoa nuoren mahdollisuudet sitoutua esimerkiksi opiskeluun ovat hyvin huonot. Tärkeää on huomioida, että vieraskielisten nuorten riski joutua syrjäytyneeksi on viisinkertainen. Erityisen tärkeäksi vieraskielisten nuorten tilanteen huomioimisen tekee se, että vieraskielisten nuorten määrä kasvaa nopeasti. Tuoreen väestöennusteen mukaan alle kolmekymmentävuotiaita vieraskielisiä on Espoossa vuoteen 2030 mennessä yli 25 000 henkilöä.

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman myötä edistetään nuorten arjen sujuvuutta kokoamalla tietoa siitä, mikä nuorten käsitysten mukaan saa arjen sujumaan ja toteuttamalla esiin nousevia tarpeita ennakkoluulottomalla ja uudella tavalla yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Nuorten elinvoimaisuus- ohjelma toimii avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti.

Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa.

Keskiössä ovat nuoren tarpeisiin kokonaisvaltaisesti vastaavat palvelut, joiden avulla nuoren on mahdollista saada tarvitsemansa tukipalvelut mahdollisimman helposti ja kustannustehokkaasti. Etsivän työn keinoin löydetään myös ne nuoret, joilla ei ole voimavaroja itse hakeutua palvelujen piiriin. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa lisätään nuorten mahdollisuuksia osallistua palveluiden ja lähiympäristönsä kehittämiseen.

Nuorisotakuun hengessä maahanmuuttajataustaiset, vammaiset sekä romaninuoret ovat Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa huomioituina erityisryhminä. Yhteiskunnan ulkopuolelle syrjäytyvän nuoren hinta on rahassa laskien elinaikana yli miljoona euroa ja vuositasolla n. 20 000 – 30 000 euroa. Onnistuneen koulutus- ja työelämäpolun löytäminen, sekä näiden mahdollistamiseksi järjestettyjen tukipalveluiden kehittäminen nuorille lisää hyvinvointia, turvallisuutta, osaamispääomaa sekä Espoon houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Espoo-tarinassa tavoitteeksi on asetettu nuorten työllisyyden saaminen maan parhaalle tasolle. ”

Nuorisotakuu on tuonut lisää haasteita opettajien työhön. Työn kuva on muuttunut opettajasta ohjaajaksi, tukijaksi, auttajaksi ja vierellä kulkijaksi. Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että

  • jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta.

”Hellströmin mukaan vieraskielisten nuorten osalta yksi merkittävimmistä tekijöistä on taata riittävä suomenkielen taito, jotta nuoren on mahdollista päästä kiinni opiskelu- ja työelämään. Kasvava nuorten asunnottomuus on myös tekijä, joka heikentää nuorten mahdollisuuksia kiinnittyä opiskelu- ja työelämää. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa toteutetaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan (2013–2016) kirjattua tavoitetta yhteen sovittavan johtamisen vahvistamiseksi. Nuorten palveluja kehitetään ja tuotetaan yli hallintorajojen, sekä hyvässä yhteistyössä mm. seurakuntien, järjestöjen, seurojen ja erilaisten yhteisöjen kanssa poistaen päällekkäisyyksistä ja tiedonkulun vaikeuksista aiheutuvaa hukkaa. Henkilöstölle järjestetään yhteisiä koulutus- ja kohtaamistilaisuuksia yhteistyön sekä laadun ja tuottavuuden vahvistamiseksi.”

Edellä oleva alustus herätti keskustelua osallistujien kesken. Omnian ammattiopistosta moni opettaja toivoi nuoren kehityksestä yhtenäisiä ja koordinoituja tietoja päivähoidosta aina peruskoulun yhdeksännelle luokalle ja erityisesti sitten nuorten siirtyessä toiselle asteelle, jolloin myös tukitoimet voidaan kohdentaa täsmällisemmin peruskoulun jälkeiseen toisen asteen koulutukseen, erityisesti ammatillisella puolella. Tällä hetkellä erityisenä haasteena on myös peruskoulusta saatavat tiedot oppilaasta hänen siirryttyään toiselle asteelle. Nyt tiedot siirtyvät vain sen mukaan, miten vanhemmat antavat luvan siirtää tietoja nuorestaan. KT Martti Hellström toivoikin avoimemman kulttuurin syntymistä ja vanhempien kannustamista antamaan tiedot peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä, jolloin tukitoimet, joita nuori on saanut peruskoulun puolella, on suoraa jatkumoa sitten toisella asteella.

Samoin keskusteltiin siitä, miten tärkeää on nuoren kohtaaminen yksilönä ja ainutlaatuisena persoonallisuutena eri kehitysvaiheissa. On tutkimustuloksia, että tämä lisää lapsen ja nuoren motivaatiota sitoutua omaan kasvuun, kehitykseen ja koulutukseen. Samoin tuli esille maahanmuuttajataustaisten nuorten suomen kielen vahvistamisen tarve. Työssäoppimisen haasteet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa asettavat nuorille merkittäviä ammatillisia haasteita, jolloin erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten haasteisiin vastaaminen vaatii opettajilta ja kasvattajilta tietoista, turvallista ja hyväksyvää oppimisilmapiiriä.

Harrastuksia Espoon kaupunki tarjoaa myös riippumatta vanhempien taloudellisesta tilanteesta, esim. Espoon musiikkiopistossa on vähävaraisillie perheille vapaaoppilaspaikkoja.

Omnian ammattiopistossa on haettu ratkaisuja monella tapaa espoolaisten nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, mikä tuli myös keskusteluissa esille. Etsivän nuorisotyön ohjaajan kanssa voi yhdessä miettiä tulevaisuuden opintosuunnitelmia. Etsivä nuorisotyö on Omnian nuorten työpajojen koordinoimaa toimintaa. Samoin Omniassa tarjotaan ammattistartti-opetusta, ammattistartin starttipajatoteutusta, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutusta (MAVA) ja kotitalousopetusta eli talouskoulun suorittamisen mahdollisuutta.

Lisäksi Espoon kaupunki järjestää lisäopetusta (10. luokka). Omnian aikuisopisto laajenee syksyllä 2015. Espoon seudulle saadaan ainutlaatuinen aikuisten osaamiskeskus – työväenopisto, aikuislukio ja ammatillinen koulutus yhteen.

Uudenlainen aikuiskoulutuksen keskittymä yhdistää neljä aikuiskoulutusorganisaatiota: Espoon suomenkielisen työväenopiston, Espoon aikuislukion sekä Omnian aikuisopiston ja oppisopimustoimiston. Osaamiskeskus perustetaan Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian yhteyteen. Opetusministeri Krista Kiuru on vahvistanut Omnian uuden järjestämisluvan, joka kattaa nykyisen järjestämisluvan lisäksi suomenkielisen vapaan sivistystyön koulutuksen ja aikuislukiotoiminnan.

Uusi osaamiskeskus aloittaa toimintansa 1.1.2015. Työväenopiston, aikuislukion ja Omnian opiskelijoille tarjotaan jatkossakin samat, tutut palvelut. Työväenopiston palvelut tuotetaan lähipalveluina kaikilla Espoon suuralueilla kuten tähänkin asti ja toimintaa järjestetään mm. koulujen tiloissa. Suunnitteilla oleva aikuislukion sijoittuminen Matinkylään mahdollistaa entistä paremmat aikuiskoulutuksen edellytykset.

Tällä hetkellä Omnian aikuisopisto kouluttaa nuorten aikuisten osaamisohjelmassa 20–29-vuotiaita ammattiin. Koulutukset on tarkoitettu pelkän peruskoulun varassa oleville työttömille tai työssä käyville nuorille. Ammattitutkinto tai tutkinnon osa suoritetaan näyttötutkintona. Tämän lisäksi koulutuksessa vahvistetaan yhteiskunta- ja työelämätaitoja sekä muita työelämässä tarvittavia valmiuksia.

Toinen kutsuttu vieras oli vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varapuheenjohtaja Inka Hopsu. Hänen mukaansa ryhmäkokojen pienentäminen niin päivähoidossa kuin peruskoulussakin on erittäin tärkeää. Uudellamaalla opiskellaan maan suurimmissa luokissa ala-koulun puolella. Pienessä ryhmässä opettajan oppilaantuntemus on parempi, ryhmädynamiikka erilainen ja tutkitustikin pienemmät ryhmäkoot ehkäisevät syrjäytymistä. Lapsilla on oltava turvallinen ilmapiiri kasvaa ja kouluviihtyvyyskin paranee.

Nuorisotyöttömyys on yli kaksinkertainen muuhun työttömyyteen verrattuna. Hopsun mukaan ”nuorisotyöttömyys on kansantaloudellisesta ja inhimillisestä näkökulmasta katsottuna vakava ongelma, jonka ratkaisuun tarvitaan sekä akuutteja että rakenteellisia ratkaisuja, näihin on tartuttava heti. Työttömyys on etenkin pitkittyneenä merkittävä syrjäytymisriski. Syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat aktiivista apua, kuten kohdennettua ja yksilöllistä ohjausta. Lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta, osallistumisesta ja politiikasta. Heille on taattava aito mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Nuorten aidot vaikutusmahdollisuudet syntyvät toisaalta aikuisten oikeista asenteista, toisaalta toimivista rakenteista. Rakenteita tulisi kehittää monipuolisesti, vaihtoehtoisesti ja rinnakkain myös saman kunnan sisällä. Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus kasvaa Espoossakin vauhdilla ja menestyäkseen kaupunki tarvitsee kaikkien asukkaidensa panosta.”

Päivähoito on tärkeä palvelu lapsiperheille, joita Espoossa on paljon. Hopsun mukaan ”opetuksesta leikkaaminen puolestaan kohdistuisi eniten apua tarvitseviin, erityislapsiin ja maahanmuuttajiin. Se ei ole pitkäjänteistä toimintaa. Riittävä tuki maahanmuuttajaopetukseen auttaa yhteiskuntaan integroitumisessa, jatko-opinnoissa ja sitä kautta työllistymisessä.”

Tämä herätti myös keskustelua. Keskustelussa tuli esille, että päivähoidon henkilökunta on jo nyt tiukilla, vaihtuvuus suurta ja lapsiryhmät täysiä. On tärkeää varmistaa, että henkilöstö jaksaa tärkeässä työssään ja auttavia käsiä on tarpeeksi. Erityisesti toivottiin päivähoitoon koulutettuja lastentarhaopettajia ja että myös vaihtuvuus henkilökunnassa ei olisi suurta, jolloin lapsille on mahdollista muodostua lämpimät ja kiinteät suhteet turvallisiin aikuisiin. Lapsiryhmien koot kaikilla asteilla puhututtivat keskustelijoita ja niiden todettiin olevan liian suuria. Ammatillisessa koulutuksessa oppilasryhmän koko on aloittavissa ryhmissä pääsääntöisesti 25.

Tällaisia yhteistyöiltoja toivotaan myös jatkossa lisää sekä työnantajien että poliittisten päätöksentekijöiden kanssa, jolloin yhteinen ymmärrys lisääntyy sekä työntekijöiden työolosuhteista että työnantajien ja poliittisten päätöksentekijöiden näkökulmasta. Jatkossa voidaan miettiä myös uusia yhteistyömalleja toistemme työn ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi ja ymmärtämiseksi.

Hannele Heikkinen-Hellsten
OAJ Ekpy:n tiedottaja

Tervetuloa yhteistyöiltaan 16.12.2011!

Kutsu

Hyvä vaikuttaja,

Tervetuloa OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen perinteiseen vaikuttamisiltaan. Kokoonnumme 16.12.2011 klo 18.00 Helsinkiin ravintola Pääkonttorin takkahuoneeseen. Tilaisuuteen on kutsuttu kaikkien opetusalojen edustajia Espoon ja Kauniaisten alueelta.

Aiheina ovat ajankohtaiset kuulumiset yhdistyksiltä ja ajankohtaista tietoa edunvalvonnasta.
Alustus: puheenjohtaja Hannu Suntio

Aika
16.12.2011 klo 18.00 - 23.00

Paikka
Radisson Blu Plaza Hotel / Mikonkatu 23, 00100 HELSINKI

Tila
Pääkonttori Restaurant & Bar / Takkahuone

Sitovat ilmoittautumiset (Nimi, puhelinnumero ja allergiatiedot) 25.11.2011 mennessä sähköpostitse: tarja.koskinen@emo.fi


Hannu Suntio  
EKPY, puheenjohtaja  
Tarja Koskinen
EKPY, yhteistyöasiainhoitaja


- Myöhästyneitä ilmoittautumisia ei oteta vastaan.
- Jokainen ilmoittautunut sitoutuu saapumaan paikalle, sairaustapaukset pois lukien. Yhdistys voi veloittaa pois jääneeltä omavastuuosuuden illallisen kustannuksista.
Lähde: eri ammattiyhdistysten, -liittojen ja -järjestöjen kotisivut

OAJ uutisoi sivuillaan: "Uuteen eduskuntaan on valittu 25 opettajataustaista kansanedustajaa. Heistä 9 edustaa sosialidemokraatteja, 7 kokoomusta, 4 keskustaa, 3 kristillisdemokraatteja, 1 perussuomalaisia ja 1 vihreitä. Kaiken kaikkiaan 212 opettajaa pyrki eduskuntaan. Valtaosa heistä on OAJ:n jäseniä." Espoosta ja Kauniaisista ei kuitenkaan valittu yhtään, muun Uudenmaan vaalipiiristä valittiin vain yksi ja Helsingistä kaksi.

Näillä sivuilla kasvatuksen ja opetuksen visiomme allekirjoittaneista (ks. tässä alempana) pääsivät eduskuntaan pitkäaikaiset yhteistyökumppanimme kok:n Sanna Lauslahti ja Raija Vahasalo, joka on tuo Uudenmaan ainoa opettajakansanedustaja. Helsingin opettajaedustajat ovat sdp:n Päivi Lipponen ja ps:n koko maan ainoa opettajaedustaja Juha Väätäinen.

Lähes 30 prosenttia kansanedustajista kuuluu Akavaan, noin 25 prosenttia, siis joka neljäs, SAK:hon ja kymmenisen prosenttia STTK:hon. Suunnilleen 35 prosenttia edustajista ei ole minkään ammattiliiton jäsen tai kuuluu muihin liittoihin ja järjestöihin, joista luonnollisesti suurin on MTK (ynnä SLC).

Prosenttisesti eniten vaalivoittajia perussuomalaisia on STTK:laisissa kansanedustajissa: kahdeksan 22:sta. Sen sijaan SAK:laisista ja akavalaisista "persuja" on yllättävän vähän. Olisi mielenkiintoista selvittää tarkasti kaikkien kansanedustajien taustat ja kytkökset. Kiinnostuksen kiihokkeeksi ja lisäämiseksi mainitsen vielä, että Paperiliiton jäsenistä edustajiksi valittiin yksi, Rakennusliiton ei valittu ketään.

Hannu Suntio
Osaamisen Puolesta, syrjäytymistä vastaan!
TOIMI     VÄLITÄ     ÄÄNESTÄ
Hyvä Kansanedustajaehdokas,
Opetusalan ammattijärjestö on julkaissut Päättäjän päiväkirjan koulutuksen puolestapuhujalle. Lisä- ja yhteystietoja siitä ja muista infopaketeista, teeseistä ja visioista on sivuilla www.oaj.fi.

Hyvä Äänestäjä,
kasvatus ja opetus ovat hyvinvointivaltion tärkein voimavara ja tulevaisuudentekijä. Ihminen joka saa kasvaa ja oppia turvallisessa kodissa, koulussa ja oppilaitoksessa pärjää elämässään.

Ehdokkaiden allekirjoitukset aakkosjärjestyksessä:

Fredrik Almqvist, 369
Inka Hopsu, 10
Jukka Karhula, 299
Tommi Laakso, 88
Sanna Lauslahti, 91
Mari Rantanen, 397
Raija Vahasalo, 105

Yhteistyöilta illallisen parissa 17.12.2010 klo 18.30 Ravintola Amarillossa

Kutsu

Yhteistyöilta
17.12.2010 klo 18.30
Ravintola Amarillo
Mikonkatu 9, Helsinki

EKPY järjestää joulunsävyisen yhteistyöillan illallisen parissa 17.12.2010 klo 18.30 Ravintola Amarillossa, Helsingissä. Tilaisuuteen ovat tervetulleita luottamusmiehet ja muut edunvalvonnasta kiinnostuneet jäsenyhdistysten edustajat.

Tilaisuudessa kuullaan tuoreimpia uutisia paikallisesta edunvalvonnasta ja kuullaan jäsenyhdistysten kuulumiset.

Mukana yllätysvieraita

HUOM hallituksen kokous klo 17.00.

Ilmoittautumiset sähköpostina 7.12.2010 mennessä tarja.koskinen@emo.fi


Tervetuloa!


Hannu Suntio  
EKPY
puheenjohtaja  
Irma Parijoki  
EKPY
sihteeri
Tarja Koskinen
EKPY
koulutusasiainhoitaja

Kooste Kasvatuksen ja opetuksen yhteistyöseminaarista

Katso kuvat tilaisuudesta »

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistys järjesti Kasvatuksen ja opetuksen yhteistyöseminaarin Vuosaaressa 7.–8.5.2010. Osallistujat olivat sekä eri jäsenyhdistysten aktiiveja että kutsuvieraita.

Aloituspäivän pääpuhujina olivat sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymän johtaja Sampo Suihko. Aulis Pitkälä kertoi Espoon palveluverkosta ja palvelujen järjestämisestä. Tarkoitus on, että lähipalvelut saataisiin saman katon alle, tiloista tulisi monikäyttöisiä, epätarkoituksenmukaisista tiloista luovuttaisiin, palvelut sijoitettaisiin hyvien liikenneyhteyksien varrelle, pyrittäisiin tekemään yhteistyötä muiden palveluntuottajien kanssa ja kehitettäisiin Espoon sähköisiä palveluja. Vuonna 2010 Espoossa on supermarkettasoinen palvelu mutta myös lähikauppa-ajattelua. Valtuusto päättää syyskuussa palveluiden kehittämisestä. Pitkälän mukaan Espoossa on lisättävä lukiokoulutuksen suosiota, sillä se on jäämässä ammattiopiston jalkoihin.

Sampo Suihko kertoi Omnian tilanteesta ja yleisesti ammattiopiston kehityksestä. Espoossa ammattikoulutukseen ei saada tarpeeksi paikkoja, vaikka ammattiopistot kehittyvät jatkuvasti. Huolestuttavaa on myös, että pääkaupunkiseudun ammattiopistot ovat kehityksessä jäljessä muita Suomen ammattiopistoja. Haasteena on koulutuspaikkojen saaminen, resurssointi tehtävien mukaisesti, opistojen roolin terävöittäminen, pedagogiikan kirkastaminen ja työelämäyhteistyö sekä sen vaikutukset opetukseen.

Espoon seudun koulutuksen nykytilaa ja tulevaisuutta kartoittaneiden Aulis Pitkälän ja Sampo Suihkon esitysten jälkeen OAJ:n puheenjohtajaehdokkaat Risto Kangas, Päivi Koppanen, Pekka Lempiäinen ja Olli Luukkainen esittivät heille kommentteja ja kysymyksiä lähinnä opettajien näkökulmasta. Lopuksi keskusteltiin kasvatukseen ja opetukseen panostamiseen liittyvistä tutuista asioista.

Kutsuvieraista Risto Kangas käytti muista ehdokkaista poiketen puheenvuoronsa jo perjantaina lauantain sijaan. Hän kertoi, että pitkän järjestöaktiiviuransa myötä hän on erityisen hyvin perillä järjestöasioista. Kankaan mielestä puheenjohtajan tehtävänä on toimia tiennäyttäjänä järjestöyhteisössä, olla koko järjestön puheenjohtaja ja huolehtia jäsenistönsä edunvalvonnasta. "On ilo palvella opettajia OAJ:n puheenjohtajana."

Myös illallisen ja illanvieton keskusteluissa ja ohjelmassa seminaarin teemat olivat pääosassa - toki kuulumisiakin vaihdettiin ja karaokea laulettiin.

Lauantain aloitti Hannu Suntio aiheenaan Yhteispelillä eteenpäin - edunvalvontaa tiedottaen ja vaikuttaen. Hän puhui vuorovaikutustaidoista, vaikuttamisperiaatteista ja -tavoista ja esitteli kannanoton sisältö- ja rakennemallin sekä vaikuttamisen vuosikellon.

Lauantain antia rikastutti erityisesti puheenjohtajaehdokkaiden paneeli, jonka johti ja juonsi OAJ:n valtuutettu Martti Hellström tuttuun valloittavaan tyyliinsä. (Risto Kangas ei siis enää ollut paikalla.) Päivi Koppasen mielestä puheenjohtaja on innostava agitaattori yhdessä joukkojensa kanssa. Hän on vaikutusvaltainen ja uskottava neuvottelija, joka yhdistää palkka-, koulutus-, ja järjestöpoliittisen edunvalvonnan kokonaisuudeksi. "Kaikkien opettajien edunvalvonta on minulle ykkösjuttu; sen osaan, siihen olen sitoutunut ja sen eteen teen töitä hartiavoimin." Pekka Lempiäisen mukaan puheenjohtajan tärkein tehtävä on suunnata katse tulevaisuuteen, kohti laaja-alaista koulutus- ja sivistyspoliittista arvojohtajuutta, olla järjestömme esiintymiskykyinen ja innovatiivinen keulakuva. "Paremman OAJ:n puolesta - äänestä Pekkaa - Pekkaan voit luottaa." Olli Luukkainen korosti, että puheenjohtajan tärkeimmät tehtävät ovat vahva sopimusedunvalvonta, järjestön yhteiskunnallisen painoarvon vahvistaminen, järjestön näkyvyyden laajentaminen, järjestön yhtenäisyyden vahvistaminen ja toimiston osaavan joukon johtaminen. Aktiivinen jäsenkentän tapaaminen ja kuunteleminen on onnistumisen keskeinen perusta. "Opettajan ja rehtorin ammatit ovat yhteiskunnan kannalta niin keskeisiä, että haluan tehdä tämän ammattikunnan edunvalvonnan eteen hartiavoimin töitä."

Iltapäivällä mietittiin toimintaideoita vuosiksi 2010 - 2011: yhteistyöillat, niiden teemat ja osallistujat, media, kotisivut, eduskuntavaalit ja muu edunvalvonta- ja vaikuttamistoiminta. Toiveena olisi, että yhteistyöilloissa virastoihmiset ja ay-aktiivit kokoontuisivat saman pöydän äärelle, jolloin mahdollistettaisiin yleistiedon saaminen organisaatiosta ja kuultaisiin työnantajia. Toivottiin myös, että opettajat tapaisivat päättäjiä, verkostoiduttaisiin viiteryhmäkenttiin.

Kotisivuille toivottaisiin alan toimijoiden tekstejä, jolloin mediaan tulisi enemmän näkyvyyttä. Tulevien eduskuntavaalien alla olisi mielenkiintoista järjestää opettajaehdokkaiden live-tapaaminen, mikäli jonkin jäsenyhdistyksen jäsen on ehdokkaana, hänet kutsutaan jonkinlaiseen tapahtumaan, jossa jäsenet saavat tutustua ehdokkaaseen. Kotisivuille laitetaan lyhyt esittely ehdokkaasta ja linkki hänen omille kotisivuilleen. Toivottiin myös vahvistettavan yhteysopettajien asemaa. Erilaisiin medioihin on hyvä tehdä kannanottoja ja näkyvyyttä toivottiin ylipäätään lisää.

Näin OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen edunvalvontatiimi hoitaa "hartiavoimin" jäsentensä ja alueensa tärkeimmän hyvinvointitekijän, kasvatuksen ja opetuksen, etuja.


Hanna Ampula      Irma Parijoki      Hannu Suntio